Jalo villi
Wikipedia
Benjamin West, Kenraali Wolfen kuolema, 1770, yksityiskohta.
Jalo villi (engl. Noble Savage tai Good Savage) on pitkälti 1700-luvun primitivismin aatteen luomus. Se tarkoitti sivistyksen korruptoivalta vaikutukselta vapaana varttunutta "luonnonlasta". Käsite esiintyi ensimmäisen kerran John Drydenin kirjassa The Conquest of Granada (1672), mutta idealisoitu kuva tästä "luonnon herrasmiehestä" oli etenkin 1700-luvun sentimentalistisen ajattelun tuote.
Kirjallisuudessa jaloja villejä ovat luoneet James Fenimore Cooper, Karl May ja Jean-Jacques Rousseau. Jalon villin piirteitä on myös vaikkapa Akira Kurosawan elokuvan Dersu Uzala nimihenkilössä. Yksi ehkä kuuluisimpia jaloja villejä on Edgar Rice Burroughs'n Tarzan-hahmo.
[muokkaa] Jalon villin tunnusmerkkejä
Tällaista "villiä" on usein luonnehdittu seuraavilla määreillä:
- elää harmoniassa luonnon kanssa
- uskollisuus ja epäitsekkyys
- viattomuus
- kykenemättömyys valehteluun
- ruumiillinen terveys
- moraalinen rohkeus
- "luontainen" älykkyys ja itseopittu viisaus

