Jalkaväkirykmentti 60 (jatkosota)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jalkaväkirykmentti 60
Toiminnassa 1941 - 1942
Valtio  Suomi
Puolustushaarat Maavoimat
Aselajit Jalkaväki

Jalkaväkirykmentti 60 (JR 60) oli jatkosodan Suomen maavoimien jalkaväkirykmentti, joka perustettiin Mynämäen seudulla ja osittain Satakunnassa ja Messukylässä. Rykmentti liitettiin 1. divisioonaan.

Perustaminen - 24.6.[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esikunta Maskun seurojentalo
  • I pataljoona (I/JR 60) Messukylän kirkonkylän kansakoulu lukuun ottamatta 4. komppaniaa, joka perustettiin Messukylän työväentalolla. Pataljoonan komentajana oli kapteeni Sulo Armas Ropponen
  • II pataljoona (II/JR 60)komentajana jääkärimajuri Karl Evert Ruda
    • esikunta Alaskylän kansakoulu Parkano
    • kranaatinheitinjoukkue Parkanon kirkonkylä
    • 5. komppania Kankaanpään talo, Virrat päällikkönä luutnantti Bo Jung
    • 6. komppania Tyrvään pitäjän Kaukolan kylän Impolan talo 18.-23.6.1941[1] päällikkönä luutnantti Jouko Kuntsi
    • 7. komppania Kurun metsäkoulu, Kuru päällikkönä luutnantti Mikko Korhonen
    • 8. komppania Kunnantalo Virrat päällikkönä luutnantti Gunnar Fredrik Aminoff
  • III pataljoona (III/JR 60) komentajana jääkärimajuri Kunto Mikko Karmo
    • esikunta ja kranaatinheitinjoukkue Suojeluskuntatalo Mynälinna, Mynämäki
    • 9. komppania Kirkonkylän kansakoulu, Mynämäki luutnantti Olavi Vanamo
    • 10. komppania Suojeluskuntatalo, Turun läänin Karjala luutnantti Antti Yli-Eerola
    • 11. komppania Suojeluskuntatalo Kuntola, Yläne luutnantti Olavi Kunnas
    • 12. komppania Suojeluskuntatalo, Mietoinen luutnantti Alpo Hyhkö
  • 13. komppania eli kranaatinheitinkomppania (13.K/JR 60) Takahuhdin kansakoulu, Messukylä
  • 14. komppania eli tykkikomppania (14.K/JR 60) Takahuhdin kansakoulu, Messukylä
  • Kolonna/Jalkaväkirykmentti 60 (Kol./JR 60) Takahuhdin kansakoulu, Messukylä

Puolustusvoimien materiaalitilanne oli jatkosodan alkaessa huomattavasti parempi kuin talvisodan alussa, mutta aivan kaikilta osin ei rykmentin määrävahvuuksia saavutettu.

Keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentti keskitettiin Riihimäen seudulle, josta se kyettäisiin rautateitse siirtämään joko Hankoon tai itään.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentinkomentajina olivat:[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sotatieteen laitos: Jatkosodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1988. ISBN 951-0-15326-5.
  • Tuokko, Kaino: 1. Divisioona 1941-1944. Saarijärvi: JR 56:n ja 60:n Kilta - 1.D:n historiatoimikunta, 1995. ISBN 952-90-6970-7.
  • Tuokko, Kaino: Jalkaväkirykmentti 60 1941-1944. JR 56 ja JR 60 Kilta, 1991. ISBN 952-90-3075-4.
  • Kaasalainen, Erkki: Siellä jossakin Vammalan seudun naiset ja miehet talvi- ja jatkosodassa. Vammala: Oy Tyrvään Sanomat, 1992. ISBN 951-9352-24-4.
  • Santa, Matti: Impolan poppoo Tyrvään komppanian rajua joukkoa. Tyrvää: Impolan poppoo, 1997. ISBN 951-9352-30-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaasalainen s.103
  2. Tuokko 1995 s.87
  3. Kaasalainen s.105

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindström, Aimo: "Impolan poppoo", muistelmia 6./II/JR 60:n taisteluista jatkosodassa. .
  • JR 56 ja JR 60 Kilta (Arkistoitu – Internet Archive), jossa runsaasti pdf materiaalia esimerkiksi veteraanitapaamisista
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.