Jalkaväkirykmentti 17 (talvisota)
Jalkaväkirykmentti 17:n perusti Satakunta-Hämeen sotilaslääni 14. lokakuuta 1939 julistetun YH:n nimellä toteutetun Suomen puolustusvoimain tosiasiallisen liikekannallepanon yhteydessä. Yksikön perustaneeseen sotilaslääniin kuului Tampereen ja Porin sotilaspiirit.[1]
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Esikunta
- Esikuntakomppania (Esik.K/JR 17) perustettiin Tampereella
- Kranaatinheitinkomppania (Krh.K/JR 17) perustettiin Tampereella päällikkönä luutnantti Sulo Maijala
- I Pataljoona (I/JR 17) komentajana majuri Y A Tuompo
- Esikuntakomppania, 1. Komppania ja 1. Konekiväärikomppania perustettiin Hämeenkyrössä
- 2. Komppania perustettiin Viljakkalassa
- 3. Komppania perustettiin Teiskossa
- II Pataljoona (II/JR 17) komentajana kapteeni K E Söderholm
- Esikuntakomppania ja 4. Komppania perustettiin Lempäälässä
- 5. Komppania perustettiin Vesilahdella
- 6. Komppania perustettiin Sääksmäellä ja Valkeakoskella
- 2. Konekiväärikomppania perustettiin välillä Akaa - Toijala
- III Pataljoona (III/JR 17) komentajana kapteeni V Levänen (myöh. kapteeni J Hakanen)
- Esikuntakomppania, 7. Komppania (kapteeni T Viskari) ja 3. Konekiväärikomppania (luutnantti E Rönkä) perustettiin välillä Tyrvää - Vammala
- 8. Komppania perustettiin Karkkuussa päällikkönä luutnantti E Aro
- 9. Komppania perustettiin Suoniemessä päällikkönä luutnantti P Salminen
- Tykkikomppania perustettiin Kannaksella päällikkönä luutnantti S M Mäntykoski
- Kolonna
Rykmentti pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaiseksi, mutta puolustusvoimien kalustopulan takia niitä ei etenkään kaluston osalta täysin saavutettu.
Komentaja(t)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
eversti Kaarlo Heiskanen [2]
Keskittäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rykmentti keskitettiin päämajan reserviksi 21. – 22. lokakuuta 1939 välisenä aikana Kaipiaisen alueelle lähelle muuta 6. divisioonaa.[3] Joulukuun 5. päivänä divisioona sai käskyn siirtyä edelleen ylipäällikön reservinä Viipurin kaakkoispuolelle, josta alistettiin vasta 20. joulukuuta Kannaksen Armeijalle.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sotatieteen laitos: Talvisodan historia. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1991. ISBN 951-0-17565-X.
- Kaasalainen Erkki: Siellä jossakin Vammalan seudun naiset ja miehet talvi- ja jatkosodassa. Vammala: Oy Tyrvään Sanomat, 1992. ISBN 951-9352-24-4.