Henkilömiina

Wikipedia
Ohjattu sivulta Jalkaväkimiina
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Henkilömiina

Henkilömiina eli jalkaväkimiina on miina, joka on tarkoitettu pääasiassa vihollisen sotilaita vastaan. Henkilömiinalle on tyypillistä, että räjähdysaineen aiheuttaman räjähdyksen painevaikutuksen lisäksi miina tuottaa runsaasti tappavia sirpaleita, jotka haavoittavat tappavaa vaara-aluetta suuremmalta alueelta. Toisaalta tarkoitus on nimenomaan haavoittaa mahdollisimman monta vihollista. Tästä on seurannaisvaikutuksena myös tarve irrottaa sotilaita taistelutehtävistä kantajiksi, joka väliaikaisesti heikentää vihollista suorien tappioiden lisäksi.

Polkumiinaksi ja latumiinaksi on kutsuttu pienikokoista jalkaväkimiinaa, joita Talvi- ja Jatkosodassa käytettiin polkujen ja latujen ansoittamiseen esimerkiksi kaukopartioissa. 1940-luvun polku- tai latumiina voitiin rakentaa pitkulaisen puurasian sisään.

Ottawan miinakieltosopimus kieltää henkilömiinojen käytön siksi, että ne voivat jäädä raivaamattomina maastoon ja aiheuttaa konfliktin jälkeen vahinkoja ennen kaikkea siviiliväestölle. Suomessa pyritään luopumaan henkilömiinoista vuoteen 2016lähde? mennessä. Suomen käyttämiä henkilömiinoja ovat sakaramiina ja putkimiina.

Ottawan sopimuksen mukaista henkilömiina-käsitettä on aikaisemmin suomen kielessä vastannut käsite jalkaväkimiina. Maamiinoista edelleen sallittuja ovat ajoneuvo- eli panssarimiinat, joilla on kyky läpäistä jopa yli sadan millimetrin paksuista homogenoitua valssattua panssariterästä.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Miina.
Tämä aseisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.