Jalkapallon Aasian-mestaruuskilpailut 2011

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
2011 AFC Asian Cup
٢٠١١ كأس آسيا
2011 AFC Asian Cup logo.png
Joukkueet 16 (24[1] karsijasta)
Isäntämaa Qatarin lippu Qatar
Ajankohta 7.–29. tammikuuta 2011
Mitalistit
– Kulta Flag of Japan.svg Japani
– Hopea Flag of Australia.svg Australia
– Pronssi Flag of South Korea.svg Etelä-Korea
Ottelut 32
Maalit 90 (keskiarvo 2,81)
Paras maalintekijä Etelä-Korean lippu Koo Ja-Cheol (5 maalia)
Paras pelaaja Japanin lippu Keisuke Honda[2]

Jalkapallon Aasian-mestaruuskilpailut 2011 pelattiin 7.–29. tammikuuta 2011. Turnaus oli järjestyksessään 15. Aasian-mestaruuskilpailut. Isäntämaana toimi Qatar. Mestaruuden voitti Japani, joka kukisti loppuottelussa Australian 1–0. Kolmanneksi sijoittui Etelä-Korea. Turnauksen paras pelaaja oli japanilainen Keisuke Honda ja paras maalintekijä eteläkorealainen Koo Ja-Cheol viidellä maalillaan.

Hakuprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailuja haki neljä maata: Australia, Qatar, Intia ja Iran. Näistä Australia hylättiin, koska kilpailut oli tarkoitus järjestää Itä-, Keski- tai Etelä-Aasiassa.[3] Qatar valittiin 28. heinäkuuta 2007 kilpailujen isäntämaaksi. Intia ja Iran vetäytyivät hakuprosessista ennen äänestystä. Intia veti hakemuksensa takaisin, koska maalla ei ollut resursseja rakentaa tarvittavaa infrastruktuuria.[4] Iran taas ei lähettänyt tarpeeksi ajoissa tarvittavia dokumentteja.[5][6][7]

Järjestelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kilpailuja Qatar paranteli stadioneitaan, harjoittelukenttiään sekä hotellejaan. Kisajärjestäjät tarvitsivat yli 1 000 vapaaehtoista työntekijää.[8][9]

Stadionit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailuissa käytettiin viittä eri stadionia, joista neljä sijaitsi Dohassa ja yksi Al Rayyanissa. Stadioneista suurin on Khalifa International Stadium, jolla pelattiin loppuottelu ja järjestettiin alkuseremoniat.[10]

Doha Al Rayyan Doha Doha Doha
Khalifa International Stadium Ahmed bin Ali Stadium Al-Gharafa Stadium Qatar SC Stadium Jassim Bin Hamad Stadium
Kapasiteetti: 50 000[11] Kapasiteetti: 25 000[11] Kapasiteetti: 25 000[11] Kapasiteetti: 20 000[12] Kapasiteetti: 17 000[11]
Khalifa Stadium at night.jpg World Cup Qualifiers.jpg

Karsinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edellisten Aasian-mestaruuskilpailujen kolme parasta maata, kisaisäntä ja AFC Challenge Cupin vuosien 2008 ja 2010 voittajat pääsivät suoraan kilpailuihin. Yhteensä 27 maajoukkuetta haki kisoihin, mutta Turkmenistan, Myanmar ja Pohjois-Korea vetäytyivät karsinnoista.[1] Pohjois-Korea kuitenkin pääsi turnaukseen voitettuaan Challenge Cupin 2010. Varsinaisiin turnauskierroksiin osallistui lopulta 20 joukkuetta.[1]

Karsinnoista selvinneet joukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen kilpailuja FIFA-rankingissa parhaiten sijoitettu maa oli Australia, mutta kilpailujen voittaja Japani nousi sen ohi kilpailujen jälkeen. Etelä-Korea ja Iran osallistuivat 12. kerran Aasian mestaruuskilpailuihin.

Sinisellä merkitty lopputurnaukseen päässeet joukkueet ja punaisella karsiutuneet joukkueet.
Joukkue Karsintatapa AO Rank. (e)[13] Rank. (j)[14]
Flag of Qatar.svg Qatar Isäntämaa 7 114 90
Flag of Iraq.svg Irak Vuoden 2007 AM-kisojen voittaja 6 101 88
Flag of Saudi Arabia.svg Saudi-Arabia Vuoden 2007 AM-kisojen toinen 7 81 82
Flag of South Korea.svg Etelä-Korea Vuoden 2007 AM-kisojen kolmas 11 40 32
Flag of India.svg Intia AFC Challenge Cup 2008 -voittaja 2 142 145
Flag of North Korea.svg Pohjois-Korea AFC Challenge Cup 2010 -voittaja 2 108 109
Flag of the United Arab Emirates.svg Arabiemiirikunnat Lohko C:n voittaja 7 105 111
Flag of Australia.svg Australia Lohko B:n voittaja 1 26 21
Flag of Bahrain.svg Bahrain Lohko A:n toinen 3 93 93
Flag of Iran.svg Iran Lohko E:n voittaja 11 66 44
Flag of Japan.svg Japani Lohko A:n voittaja 6 29 17
Flag of Jordan.svg Jordania Lohko E:n toinen 1 104 84
Flag of the People's Republic of China.svg Kiina Lohko D:n toinen 9 87 75
Flag of Kuwait.svg Kuwait Lohko B:n toinen 8 102 101
Flag of Syria.svg Syyria Lohko D:n voittaja 4 107 105
Flag of Uzbekistan.svg Uzbekistan Lohko C:n toinen 4 109 77
  • AO = Aikaisemmat osallistumiset
  • Ranking (e) on joukkueen ranking ennen kisoja (15. joulukuuta 2010)
  • Ranking (j) on joukkueen ranking kisojen jälkeen (2. helmikuuta 2011)

Lohkoarvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailuihin päässeet 16 joukkuetta jaettiin neljään arvontakoriin. Koriin yksi sijoitettiin vuoden 2007 Aasian-mestaruuskilpailujen kolme parasta joukkuetta sekä isäntämaa Qatar. Muut korit täytettiin FIFA-rankingin perusteella (toiseen koriin neljä parhaiten sijoitettua joukkuetta, koriin kolme seuraavat neljä jne.). Arvonta suoritettiin Dohassa Aspire Domella 23. huhtikuuta 2010. Jokaisesta korista valittiin yksi joukkue jokaiseen lohkoon.[15]

Kori 1 Kori 2 Kori 3 Kori 4
Flag of Qatar.svg Qatar
Flag of Iraq.svg Irak
Flag of Saudi Arabia.svg Saudi-Arabia
Flag of South Korea.svg Etelä-Korea
Flag of Japan.svg Japani
Flag of Australia.svg Australia
Flag of Iran.svg Iran
Flag of Uzbekistan.svg Uzbekistan
Flag of the People's Republic of China.svg Kiina
Flag of the United Arab Emirates.svg Arabiemiirikunnat
Flag of Bahrain.svg Bahrain
Flag of Jordan.svg Jordania
Flag of Syria.svg Syyria
Flag of Kuwait.svg Kuwait
Flag of India.svg Intia
Flag of North Korea.svg Pohjois-Korea

Tuomarit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailuihin valittiin 12 tuomarikolmikkoa sekä neljä varatuomaria:[16]

Päätuomari Avustavat tuomarit
Australian lippu Ben Williams Australian lippu Benjamin Wilson Australian lippu Hakan Anaz
Japanin lippu Yūichi Nishimura Japanin lippu Toru Sagara Japanin lippu Toshiyuki Nagi
Etelä-Korean lippu Kim Dong-jin Etelä-Korean lippu Jeong Hae-sang Etelä-Korean lippu Jang Jun-mo
Malesian lippu Subkhiddin Mohd Salleh Kiinan lippu Mu Yuxin Malesian lippu Mohd Sabri Bin Mat Daud
Omanin lippu Abdullah Al Hilali Kirgisian lippu Bakhadyr Kochkarov Omanin lippu Hamed Al Mayahi
Qatarin lippu Abdulrahman Mohammed Qatarin lippu Mohammad Dharman Qatarin lippu Hassan Al Thawadi
Saudi-Arabian lippu Khalil Al Ghamdi Iranin lippu Hassan Kamranifar Iranin lippu Reza Sokhandan
Singaporen lippu Abdul Malik Singaporen lippu Jeffrey Goh Singaporen lippu Haja Maidin
Bahrainin lippu Nawaf Shukralla Bahrainin lippu Khaled Al Allan Syyrian lippu Mohammed Jawdat Nehlawi
Arabiemiirikuntien lippu Ali Al Badwawi Arabiemiirikuntien lippu Saleh Al Marzouqi Kuwaitin lippu Yaser Marad
Uzbekistanin lippu Ravshan Irmatov Uzbekistanin lippu Abdukhamidullo Rasulov Uzbekistanin lippu Rafael Ilyasov
Algerian lippu Mohamed Benouza Algerian lippu Mohamed Meknous Algerian lippu Abdelhak Etchiali
Varatuomarit
Iranin lippu Alireza Faghani Iranin lippu Mohsen Torki
Uzbekistanin lippu Valentin Kovalenko Qatarin lippu Abdullah Balideh

Ottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kellonajat Qatarin aikaa (UTC+3).

Alkulohkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[17]

Sijoitusten määräytyminen alkulohkoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoitukset alkulohkoissa määräytyivät seuraavassa järjestyksessä:[18]

  1. Lohko-ottelujen pisteet
  2. Joukkueiden keskinäisen ottelun maaliero
  3. Kaikkien ottelujen maaliero
  4. Tehdyt maalit kaikissa otteluissa
  5. Rangaistuspotkukilpailu, jos tasapisteissä olevat joukkueet pelaavat meneillään olevassa ottelussa
  6. Vähemmän maaleja tehtynä, kun niihin huomioidaan varoitukset ja ulosajot
  7. Virallinen arvonta

Lohko A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailut alkoivat isäntämaa Qatarin tappiolla Uzbekistania vastaan. Ennen ottelua Dohan Khalifa International Stadiumilla järjestettiin avajaisseremonia.[19] Kiina aloitti kilpailut 2–0-voitolla Kuwaitista. Uzbekistan lähes varmisti jatkopaikkansa toisella kierroksella, kun se voitti Kuwaitin ja isäntämaa Qatar voitti Kiinan 2–0. Qatarin molemmat maalit teki Yusef Ali. Viimeisellä kierroksella Qatar varmisti jatkopaikkansa helpolla voitolla Kuwaitista Kiinan ja Uzbekistanin pelattua tasan 2–2.[20]

Joukkue O V T H TM PM ME P
Flag of Uzbekistan.svg Uzbekistan 3 2 1 0 6 3 3 7
Flag of Qatar.svg Qatar 3 2 0 1 5 2 3 6
Flag of the People's Republic of China.svg Kiina 3 1 1 1 4 4 0 4
Flag of Kuwait.svg Kuwait 3 0 0 3 1 7 −6 0
Flag of Qatar.svg Qatar 0–2 Flag of Uzbekistan.svg Uzbekistan
Flag of Kuwait.svg Kuwait 0–2 Flag of the People's Republic of China.svg Kiina
Flag of Uzbekistan.svg Uzbekistan 2–1 Flag of Kuwait.svg Kuwait
Flag of the People's Republic of China.svg Kiina 0–2 Flag of Qatar.svg Qatar
Flag of Qatar.svg Qatar 3–0 Flag of Kuwait.svg Kuwait
Flag of the People's Republic of China.svg Kiina 2–2 Flag of Uzbekistan.svg Uzbekistan

Lohko B[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohko B alkoi Japanin ja Jordanian kohtaamisella. Japani oli yksi kilpailujen voittajasuosikeista,[21] mutta Jordania johti avausottelua lisäajalle asti. Maya Yoshida kuitenkin tasoitti ottelun, kun lisäaikaa oli pelattu kaksi minuuttia.[22] Syyria voitti avausottelussaan edellisissä kilpailuissa toiseksi sijoittuneen Saudi-Arabian 2–1.[23] Toisella kierroksella Japani voitti Syyrian 2–1 ja Jordania Saudi-Arabian 1–0, joten Saudi-Arabia putosi jatkosta.[24] Viimeisellä kierroksella Japani voitti Saudi-Arabian 5–0 ja Jordania varmisti jatkopaikkansa 2–1-voitollaan Syyriasta. Japanin Shinji Okazaki teki hattutempun Saudi-Arabiaa vastaan.[25]

Joukkue O V T H TM PM ME P
Flag of Japan.svg Japani 3 2 1 0 8 2 6 7
Flag of Jordan.svg Jordania 3 2 1 0 4 2 2 7
Flag of Syria.svg Syyria 3 1 0 2 4 5 -1 3
Flag of Saudi Arabia.svg Saudi-Arabia 3 0 0 3 1 8 -7 0
Flag of Japan.svg Japani 1–1 Flag of Jordan.svg Jordania
Flag of Saudi Arabia.svg Saudi-Arabia 1–2 Flag of Syria.svg Syyria
Flag of Jordan.svg Jordania 1–0 Flag of Saudi Arabia.svg Saudi-Arabia
Flag of Syria.svg Syyria 1–2 Flag of Japan.svg Japani
Flag of Saudi Arabia.svg Saudi-Arabia 0–5 Flag of Japan.svg Japani
Flag of Jordan.svg Jordania 2–1 Flag of Syria.svg Syyria

Lohko C[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohkon avausottelussa kohtasivat Australia, jolla oli turnauksen alussa paras FIFA-ranking, ja Intia, jolla oli turnauksen huonoin FIFA-ranking.[13] Australia voitti ottelun 4–0, ja Tim Cahillin teki kaksi maalia.[26] Yksi kilpailujen ennakkosuosikeista,[21] Etelä-Korea, kohtasi avausottelussaan Bahrainin. Koo Ja-Cheol teki kaksi maalia, ja Etelä-Korea voitti 2–1.[26] Toisella kierroksella Bahrain voitti Intian 5–2, jolloin Intia menetti mahdollisuutensa jatkopeleihin. Ismaeel Abdullatif teki ottelussa neljä maalia.[27] Australian ja Etelä-Korean ottelun päätyttyä tasan kolmella joukkueella oli mahdollisuudet päästä jatkoon. Etelä-Korea varmisti jatkopaikkansa voittamalla Intian 4–1.[28] Australia voitti lohkon, kun se voitti Bahrainin 1–0 Mile Jedinakin maalilla.[29]

Joukkue O V T H TM PM ME P
Flag of Australia.svg Australia 3 2 1 0 6 1 5 7
Flag of South Korea.svg Etelä-Korea 3 2 1 0 7 3 4 7
Flag of Bahrain.svg Bahrain 3 1 0 2 6 5 1 3
Flag of India.svg Intia 3 0 0 3 3 13 -10 0
Flag of India.svg Intia 0–4 Flag of Australia.svg Australia
Flag of South Korea.svg Etelä-Korea 2–1 Flag of Bahrain.svg Bahrain
Flag of Australia.svg Australia 1–1 Flag of South Korea.svg Etelä-Korea
Flag of Bahrain.svg Bahrain 5–2 Flag of India.svg Intia
Flag of South Korea.svg Etelä-Korea 4–1 Flag of India.svg Intia
Flag of Australia.svg Australia 1–0 Flag of Bahrain.svg Bahrain

Lohko D[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lohko D:n avauskierroksella kohtasivat hallitseva mestari Irak ja Iran sekä Pohjois-Korea ja Arabiemiirikunnat. Hallitseva mestari kärsi tappion, ja Pohjois-Korea ja Arabiemiirikunnat pelasivat maalittoman tasapelin.[30][31] Toisella kierroksella Iran varmisti jatkopaikkansa ensimmäisenä joukkueena, kun se voitti Pohjois-Korean 1–0.[32] Irak voitti Arabiemiirikunnat lisäajalla Walid Abbasin omalla maalilla.[33] Abbas teki turnauksen toisen oman maalinsa lohkon päätösottelussa Irania vastaan. Iran voitti ottelun 3–0 ja oli ainoa joukkue, joka voitti alkulohkossa jokaisen ottelunsa.[34] Irak varmisti jatkopaikkansa Karrar Jassimin maalilla Pohjois-Koreaa vastaan.[35] Pohjois-Korea ja Arabiemiirikunnat eivät tehneet turnauksessa maaliakaan.

Joukkue O V T H TM PM ME P
Flag of Iran.svg Iran 3 3 0 0 6 1 5 9
Flag of Iraq.svg Irak 3 2 0 1 3 2 1 6
Flag of North Korea.svg Pohjois-Korea 3 0 1 2 0 2 -2 1
Flag of the United Arab Emirates.svg Arabiemiirikunnat 3 0 1 2 0 4 -4 1
Flag of North Korea.svg Pohjois-Korea 0–0 Flag of the United Arab Emirates.svg Arabiemiirikunnat
Flag of Iraq.svg Irak 1–2 Flag of Iran.svg Iran
Flag of Iran.svg Iran 1–0 Flag of North Korea.svg Pohjois-Korea
Flag of the United Arab Emirates.svg Arabiemiirikunnat 0–1 Flag of Iraq.svg Irak
Flag of Iraq.svg Irak 1–0 Flag of North Korea.svg Pohjois-Korea
Flag of the United Arab Emirates.svg Arabiemiirikunnat 0–3 Flag of Iran.svg Iran

Pudotuspelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[17]

Puolivälierät Välierät Loppuottelu
                   
21. tammikuuta - Khalifa Stadium, Doha        
 Flag of Uzbekistan.svg Uzbekistan  2
25. tammikuuta - Khalifa Stadium, Doha
 Flag of Jordan.svg Jordania  1  
 Flag of Uzbekistan.svg Uzbekistan  0
22. tammikuuta - Jassim Bin Hamad Stadium, Doha
   Flag of Australia.svg Australia  6  
 Flag of Australia.svg Australia  100
29. tammikuuta - Khalifa Stadium, Doha
 Flag of Iraq.svg Irak  0 ja.  
 Flag of Australia.svg Australia  000
21. tammikuuta - Al-Gharafa Stadium, Doha
   Flag of Japan.svg Japani  1 ja.
 Flag of Japan.svg Japani  3
25. tammikuuta - Al-Gharafa Stadium, Doha
 Flag of Qatar.svg Qatar  2  
 Flag of Japan.svg Japani  2 (3)00 Pronssiottelu
22. tammikuuta - Qatar SC Stadium, Doha
   Flag of South Korea.svg Etelä-Korea  2 (0) rp.  
 Flag of Iran.svg Iran  000  Flag of Uzbekistan.svg Uzbekistan  2
 Flag of South Korea.svg Etelä-Korea  1 ja.    Flag of South Korea.svg Etelä-Korea  3
28. tammikuuta - Jassim Bin Hamad Stadium, Doha

Puolivälierät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunkin alkulohkon kaksi parasta joukkuetta selviytyi puolivärieriin, joissa A-lohkon voittaja pelasi B-lohkon toiseksi sijoittunutta vastaan ja päinvastoin. Samoin C-lohkon voittaja pelasi D-lohkon toiseksi sijoittunutta vastaan ja päinvastoin.

Ensimmäisessä ottelussa isäntämaa Qatar sai vastaansa B-lohkon voittaneen Japanin. Qatar siirtyi johtoon 13 minuutin jälkeen Sebastián Sorian maalilla. Japani tasoitti puolen tunnin pelin jälkeen Shinji Kagawan maalilla. 63. minuutilla Maya Yoshida sai toisen keltaisen korttinsa ja joutui näin ulos ottelusta. Fábio Montezine teki maalin rikkeestä seuranneesta vapaapotkusta. Kagawa tasoitti kuitenkin ottelun kahdeksan minuuttia Qatarin maalin jälkeen. Tasoitusmaalin jälkeen kummallakin joukkueella oli hyviä paikkoja tehdä ottelun voittomaali. Kun ottelua oli käyty 90 minuuttia, Japanin puolustaja Masahiko Inoha teki ottelun ratkaisumaalin.[36]

Toisessa ottelussa kohtasivat Uzbekistan ja Jordania Dohassa sijaitsevalla Khalifa International Stadiumilla. Ensimmäisellä puoliajalla kummallakin joukkueella oli muutamia hyviä paikkoja tehdä ottelun avausmaali. Uzbekistanin Ulugʻbek Baqoyev puski heti toisen puoliajan alussa vapaapotkun jälkitilanteesta ottelun avausmaalin. Baqoyev lisäsi Uzbekistanin johdon 2–0:aan, kun hän siirsi Jasur Hasanovin keskityksestä pallon maaliin. Bashar Bani Yaseen kavensi ottelun noin kymmenen minuuttia Uzbekistanin 2–0-maalin jälkeen kulmapotkun jälkitilanteesta. Jordania painosti ja yritti tehdä tasoitusmaalia siinä onnistumatta. Välieräpaikka oli Uzbekistanille sen historian ensimmäinen.[37]

Puolivälierien kolmannessa ottelussa kohtasivat Australia ja hallitseva mestari Irak. Ensimmäisellä puoliajalla ainoa hyvä maalintekopaikka oli Australian Matt McKaylla, mutta McKayn yritys meni maalin yli. Toisella puoliajalla Australialla oli kaksi hyvää tilaisuutta tehdä ottelun avausmaali, mutta ensin McKay ja myöhemmin Luke Wilkshire epäonnistuivat yrityksissään. Irakin paras tilaisuus johtomaaliin oli Emad Mohammedin ohilaukaus. Varsinaisen peliajan päätyttyä 0–0 pelattiin 2×15 minuutin lisäaika. Ensimmäisellä puoliskolla Mile Jedinak puski pallon lähietäisyydeltä yli Irakin maalin. Ottelu vaikutti päättyvän rangaistuspotkukilpailuun, mutta kaksi minuuttia ennen lisäajan umpeutumista Harry Kewell teki ottelun voittomaalin McKayn syötöstä.[38]

Puolivälierien viimeisessä ottelussa kohtasivat lohko D:n jokaisen ottelun voittanut Iran ja viime mestaruuskilpailujen kolmas Etelä-Korea. Tämä oli jo viides kerta peräkkäin, kun samat joukkueet kohtasivat Aasian-mestaruuskilpailujen puolivälierissä. Ensimmäisen puoliajan alussa Etelä-Korealla oli muutamia hyviä maalipaikkoja, mutta sekä Cha Du-Ri että Ki Sung-Yueng epäonnistuivat yrityksissään. Ji Dong-Won oli lähellä puskea pallon omaan maalin, mutta maalivahti Jung Sung-Ryong torjui. Toisella puoliajalla Ji Dong-Wonilla oli hyvä paikka siirtää Etelä-Korea johtoon, mutta Iranin maalivahti Mehdi Rahmati torjui Jin puskun. Varsinaisen peliajan päätyttyä tasan siirryttiin pelaamaan lisäaikaa. Lisäajan ensimmäisen puoliskon lisäajalla Yoon Bit-Garam laukoi ottelun ainoan maalin rangaistusalueen rajalta.[39]

Välierät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välierissä kohtasivat puolivälieräottelunsa voittaneet joukkueet. Kummatkin ottelut pelattiin 25. tammikuuta. Ensimmäisessä ottelussa kohtasivat Japani ja Etelä-Korea. Ottelu pelattiin Dohassa, Al-Gharafa Stadiumilla. Japanin Yasuyuki Konno rikkoi 23 peliminuutin jälkeen Park Ji-Sungia. Tilanteesta tuomittiin Etelä-Korealle rangaistuspotku, jolla Ki Sung-Yueng laukoi Etelä-Korean johtoon. Yhdeksän minuuttia ennen puoliaikaa Japani tasoitti, kun Ryoichi Maeda teki maalin Yuto Nagatomon syötöstä. Toisella puoliajalla Koo Ja-Cheolilla oli hyvä tilaisuus siirtää eteläkorealaiset johtoon, mutta hänen laukauksensa meni sivuverkkoon. Myöhemmin Lee Yong-Raen vapaapotku meni hieman maalin ohi. Ottelu oli varsinaisen peliajan jälkeen tasan, joten tarvittiin lisäaika. Lisäajalla Japani sai rangaistuspotkun Lee Yond-Raen työnnettyä Shinji Okazakia, mutta Jung Sung-Ryong torjui Okazakin rangaistuspotkun. Pallo tuli kuitenkin torjunnasta suoraan Hajime Hosogaille, joka potkaisi pallon maaliin. Hwang Jae-Won tasoitti ottelun ennen lisäajan loppua, ja voittaja jouduttiin selvittämään rangaistuspotkukilpailulla. Rangaistuspotkukilpailussa Japanin maalivahti Eiji Kawashima torjui Etelä-Korean kaksi ensimmäistä yritystä ja Hong Jeong-Ho laukoi pallon ohi. Kun Japanin Keisuke Honda, Okazaki ja Yasuyuki Konno onnistuivat yrityksissään, Japani voitti ottelun.[40]

Toisessa ottelussa kohtasivat Australia ja Uzbekistan. Ottelu pelattiin Dohassa, Khalifa International Stadiumilla. Australia sai ensimmäisen maalipaikkansa parin minuutin pelin jälkeen, mutta Brett Holmanin laukaus meni hieman ohi Uzbekistanin maalin. Ottelun avausmaali tuli muutamaa minuuttia myöhemmin, kun Tim Cahill ohitti Temur Joʻrayevin matalalla laukauksella. Maalin jälkeen Uzbekistan hallitsi peliä, mutta ei saanut rakennettua hyvää maalintekopaikkaa. Australia oli lähellä lisätä johtoaan David Carneyn nostaessa pallon Joʻrayevin yli, mutta tämän onnistui saada pallo kiinni ennen kuin se ylitti maaliviivan. Australia siirtyi 2–0-johtoon muutamaa minuuttia myöhemmin, kun Saša Ognenovski laukoi pallon maaliin vapaapotkun jälkitilanteesta. Kun ottelua oli pelattu 65 minuuttia, Carney lisäsi Australian johdon 3–0:aan laukomalla pallon Uzbekistanin maalivahdin alta maaliin. Kaksi minuuttia myöhemmin Uzbekistanin Ulugʻbek Baqoyev sai ottelun toisen keltaisen korttinsa, ja tämä ajettiin pois kentältä. Brett Emerton kasvatti Australian johtoa 74 minuutin kohdalla Robbie Krusen syötöstä. Australian seuraavat kaksi maalia syntyivät ottelun 82. ja 83. minuuteilla: Carl Valeri ja Kruse tekivät ottelun lopputulokseksi 6–0.[41]

Pronssiottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turnauksen pronssiottelu pelattiin Uzbekistanin ja Etelä-Korean välillä Dohassa, Jassim Bin Hamad Stadiumilla. Turnauksen kolmas pääsisi ilman karsintoja seuraaviin Aasian-mestrauuskilpailuihin. Turnauksen paras maalintekijä Koo Ja-Cheol siirsi Etelä-Korean johtoon, kun ottelua oli pelattu 17 minuuttia: Lee Yong-Rae antoi hyvin ajoitetun syötön Koolle, joka teki turnauksen viidennen maalinsa Ignatiy Nesterovin ohi. Ji Dong-Won lisäsi Etelä-Korean johdon kymmenen minuuttia myöhemmin lauottuaan pallon Uzbekistanin maalin nurkkaan. Kuusi minuuttia ennen puoliaikaa Ji puski Etelä-Korean kolmannen ja tämän toisen maalin ohi Nesterovin. Juuri ennen toista puoliaikaa Hwang Jae-Won kaatoi Timur Kapadzen rangaistusalueella, mistä tuomitun rangaistuspotkun Aleksandr Geynrix laukoi maaliin. Toisen puoliajan alussa Geynrix kavensi ottelun 3–2:een puskemalla keskityksen maaliin. Uzbekistan haki loppuajan tasoitusmaalia siinä onnistumatta, ja Etelä-Korea voitti näin pronssia, joka oli sen historian neljäs.[42]

Loppuottelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppuottelu Australian ja Japanin välillä pelattiin yli 37 000 katsojan edessä Khalifa International Stadiumilla, Dohassa. Ottelun ensimmäisen maalipaikan sai Australian Harry Kewell, mutta Japanin maalivahdin Eiji Kawashiman reaktiotorjunta piti tilanteen 0–0:ssa. Tämän jälkeen Japani hallitsi ottelua erityisesti Keisuke Hondan ja Yasuhito Endōn peliesitysten avulla, mutta nämä eivät saaneet tehtyä maalia. Toisen puoliajan alussa Australia onnistui melkein siirtymään johtoon, kun Luke Wilkshiren laukaus osui ylärimaan, ja jatkotilanteesta Tim Cahill onnistui melkein siirtämään pallon maaliin. Japanin paras tilanne tuli, kun Shinji Okazaki puski Yuto Nagatomon keskityksen ohi Australian maalista. Tämän jälkeen Kawashima torjui Kewellin maalintekoyrityksen jaloillaan. Varsinainen puoliaika päättyi 0–0, joten siirryttiin lisäajalle. Vaihdosta tulleen Robbie Krusen onnistui melkein tehdä ensimmäisestä kosketuksestaan maali, mutta Kawashima onnistui torjumaan Krusen puskun. Japanin onnistui tehdä ottelun voittomaali, kun ottelua oli pelattu 109 minuuttia. Maalin teki Tadanari Lee, ja se oli turnauksessa vasta toinen Australiaa vastaan tehty maali.[43]

Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalintekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[44]

Viisi maalia (1 pelaaja):

Neljä maalia (2 pelaajaa):

Kolme maalia (4 pelaajaa):

Kaksi maalia (11 pelaajaa):

Yksi maali (40 pelaajaa):

Punaiset kortit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[45]

Suoran punaisen kortin ottaneet pelaajat1

1 = Tarkoittaa, että ei kahta keltaista korttia samassa ottelussa

Kaksi keltaista korttia samassa ottelussa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Asian Cup – Qatar 2011 Qualification Tournament aboutaball.co.uk. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  2. Keisuke Honda Named Asian Cup’s Most Valuable Player 30. tammikuuta 2011. Total Football Madness. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  3. Chances to host 2011 Asian Cup fading 13. helmikuuta 2007. Sydney Morning Herald. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  4. India won't host 2011 Asian Cup soccer ibnlive.in.com. 22. kesäkuuta 2007. Reuters. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  5. Qatar only nation to formally submit a bid to host the 2011 Asian Cup qatar2011.com. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  6. Nations make Asian Cup bid 14. helmikuuta 2007. Fox Sports. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  7. Qatar confirmed as cup host 14. helmikuuta 2007. Fox Sports. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  8. AFC Asian Cup Qatar 2011™: Volunteers sign up 17. maaliskuuta 2010. AFC. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  9. AFC Asian Cup preparations gather pace 4. joulukuuta 2010. AFC. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  10. 2011 AFC Asian Cup opening ceremony FIFA. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  11. a b c d Stadiums in Qatar World Stadiums. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  12. Qatar SC Stadium Football Lineups. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  13. a b FIFA/Coca-Cola World Ranking, december 2010 FIFA. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  14. FIFA/Coca-Cola World Ranking, february 2010 FIFA. Viitattu 9.2.2011. (englanniksi)
  15. AFC Asian Cup Qatar 2011™ Finals draw mechanics 22. huhtikuuta 2010. AFC. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  16. AFC Asian Cup Qatar 2011™ - Match officials AFC. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  17. a b Schedule & Results AFC. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  18. AFC Asian Cup Qatar 2011 - Regulations (pdf) (Sivu 20) AFC. Viitattu 10.2.2011. (englanniksi)
  19. Qatar crash 7. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  20. Qatar through to quarters after easy win 16. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  21. a b Japan and S. Korea are favorites to win AFC Asian Cup 1. tammikuuta 2011. mehrnews.com. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  22. Yoshida saves Japan's blushes 9. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  23. Saudis shocked in Qatar 9. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  24. Saudis crash out 13. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  25. Okazaki fires Japan top 17. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  26. a b Cahill at the double 10. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  27. Abdulatif smashes four 14. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  28. Ji Dong-Won nets brace 18. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  29. Socceroos go through 18. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  30. North Korea left to rue Hong missed penalty 11. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  31. Mobali bags the winner 11. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  32. Fard winner sends Iran progress 15. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  33. Abbas own goal gifts Iraq win 15. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  34. Abbas own goal seals Iran win 19. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  35. Jasim secures quarter-final place for Iraq 19. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
  36. Hosts out after thriller 21. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  37. Uzbekistan 2-1 Jordan 21. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  38. Kewell strike sends Socceroos into semis 22. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  39. Korea edge past Iran 22. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  40. Penalty joy for finalists Japan 25. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  41. Uzbeks hit for six as Aussies reach final 25. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  42. Ji Dong-won at the double 28. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  43. Lee breaks Socceroos' hearts 29. tammikuuta 2011. ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  44. AFC Asian Cup Stats: Top Goal Scorers ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)
  45. AFC Asian Cup Stats: Player Discipline ESPN Soccernet. Viitattu 20.2.2011. (englanniksi)