Jali Wahlsten
Jali Wahlsten (s. 20. kesäkuuta 1963 Turku) on suomalainen entinen jääkiekkohyökkääjä, joka pelasi SM-liigassa 1980- ja 1990–luvuilla.[1] Hän edusti Suomea 11 A-maaottelussa.[2] Minnesota North Stars varasi hänet NHL:ään varausnumerolla 41 vuonna 1981. Samana vuonna varattiin viisi muutakin TPS:n junioripelaajaa: Hannu Virta, Mauri Eivola, Heikki Leime, Teppo Virta ja Kari Kanervo. Jali Wahlstenin nuorempi veli Sami Wahlsten varattiin NHL:ään viisi vuotta myöhemmin[3] mutta kumpikaan ei pelannut ikinä NHL:ssä.[2][4]
Jali Wahlsten esiintyi jääkiekon SM-liigassa ensimmäisen kerran TPS:n joukkueessa jo kaudella 1980–1981 ja seuraavan kerran kaudella 1982–1983. Välivuodet hän pelasi Yhdysvalloissa ja Kanadassa sekä kauden 1984–1985 EV Füssenin joukkueessa Saksassa. Kesällä 1985 hän palasi veljensä Sami Wahlstenin kanssa TPS:ään kolmeksi kaudeksi. Kauden 1988–1989 Jali Wahlsten pelasi HC Sierren joukkueessa Sveitsissä ja siirtyi kesällä 1989 SM-liigaan nousseeseen Helsingin Jokerien joukkueeseen, jossa hänen pikkuveljensäkin jo pelasi. Jokerien joukkueessa Jali Wahlsten voitti Suomen mestaruuden vuosina 1992 ja 1994. Jälkimmäisellä kerralla loppuotteluvastustajana oli Wahlstenin kasvattajaseura TPS.[2] Wahlstenin SM-liigaura päättyi kevääseen 1994.[1]
Jali Wahlsten pelasi SM-liigassa kaikkiaan 344 runkosarjaottelua, joissa hän teki 89 maalia ja antoi 124 maalisyöttöä. Jäähyjä hänelle kertyi 204 minuuttia. Pudotuspeleissä hän pelasi 40 ottelua, joissa hänen tehopisteensä olivat 6+7 ja jäähymääränsä 18 minuuttia.[1] Tehopisteillä mitattuna hänen parhaita runkosarjakausiaan olivat 1985–1986, jolloin hän teki 36 ottelussa 17 maalia ja antoi 19 maalisyöttöä, 1991–1992, jolloin tilastoihin päätyi 44 ottelussa 12 maalia ja 24 maalisyöttöä, sekä 1992–1993, jolloin hänen saldonsa oli 45 ottelussa 13 maalia ja 22 maalisyöttöä. Wahlsten ei saavuttanut kahden Suomen-mestaruutensa lisäksi muita aikuisten SM-mitaleja.[2]
Wahlsten valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1994 pääaineenaan estetiikka.[5] Urheilu-uransa jälkeen Jali Wahlsten on vaikuttanut Lontoossa muun muassa The Finnish Instituten kulttuurisihteerinä,[6] markkinointikonsulttina[7] ja Nordic Bakery -kahvilan omistajana.[8]
Wahlstenin veljesten isä Juhani Wahlsten oli jääkiekkoilijana moninkertainen arvokisapelaaja ja hän toimi myös jääkiekkovalmentajana.
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kausi | Joukkue | Sarja | Ottelut | Maalit | Syötöt | Pisteet | Jäähyt |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1980-81 | TPS | SM-Liiga | 2 | 1 | 1 | 2 | 2 |
| 1981-82 | Montreal Juniors | QMJHL | 52 | 15 | 47 | 62 | 17 |
| 1982-83 | TPS | SM-Liiga | 31 | 8 | 10 | 18 | 26 |
| 1985-86 | TPS | SM-Liiga | 36 | 17 | 19 | 36 | 20 |
| 1986-87 | TPS | SM-Liiga | 43 | 13 | 19 | 32 | 50 |
| 1987-88 | TPS | SM-Liiga | 43 | 6 | 6 | 12 | 14 |
| 1989-90 | Jokerit | SM-Liiga | 21 | 3 | 5 | 8 | 6 |
| 1990-91 | Jokerit | SM-Liiga | 38 | 8 | 6 | 14 | 10 |
| 1990-92 | Jokerit | SM-Liiga | 44 | 12 | 24 | 36 | 20 |
| 1992-93 | Jokerit | SM-Liiga | 45 | 13 | 22 | 35 | 30 |
| 1993-94 | Jokerit | SM-Liiga | 41 | 8 | 12 | 20 | 26 |
| SM-Liiga Yhteensä | 344 | 89 | 124 | 213 | 204 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mennander, Ari (päätoim.): Jääkiekkokirja 1994–1995. Semic Sport Oy, 1994. ISBN 951-876-384-4.
- Suikki, Reijo (päätoim.): Jääkiekkokirja 1999–2000. Egmont Kustannus Oy Ab, 1999. ISBN 951-876-715-7.
- Torvinen, Jukka (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2007–2008. Egmont Kustannus Oy Ab, 2007. ISBN 952-469-617-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Jääkiekkokirja 2007–2008, s. 326
- ↑ a b c d Jääkiekkokirja 1994–1995, s. 294
- ↑ Jääkiekkokirja 2007–2008, s. 113
- ↑ Jääkiekkokirja 1999–2000, s. 256
- ↑ Jali Wahlsten 375humanistia.helsinki.fi. 28.5.2015. Helsingin yliopisto. Viitattu 5.5.2020.
- ↑ Jali Wahlsten, kulttuurisihteeri Lokakuu 1996. City-lehti. Viitattu 13.7.2010.
- ↑ Jali Wahlstenin vieraskolumni: Rakkauden ja vihan rajamailla Suomen ulkoministeriöasiainministeriö. Viitattu 13.7.2010.
- ↑ Suomalainen kahvila Lontoossa 25.5.2007. Viisi tähteä. Arkistoitu 3.10.2010. Viitattu 13.7.2010.