Jakob Emanuel Handmann
Jakob Emanuel Handmann (16. elokuuta 1718 Basel - 3. marraskuuta 1781 Bern) oli sveitsiläinen muotokuviin erikoistunut taidemaalari. Hän oli sveitsiläisten kuvataiteilijoiden Anton Graffin, Jean Preudhommen, Angelica Kauffmannin, Johann Jakob Schalchin, Johann Caspar Füsslin ja tämän pojan Johann Heinrich Füsslin aikalainen.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jakob Emanuel Handmann oli leipuri ja myöhemmin Waldenburgin haastemies Johann Jakob Handmannin ja tämän vaimon Anna Maria Rispachin yhdeksäs lapsi heidän neljästätoista lapsestaan. Vuosina 1735-1739 hän opetteli stukkorappaajaksi ja opiskeli taidetta Schaffhausenissa stukkorappaaja ja taidemaalari Johann Ulrich Schnetzlerin opissa. Hän teki opintomatkoja Pariisiin, Roomaan ja Napoliin. Pariisissa hän työskenteli taidemaalari Jean Restout nuoremman ateljeessa saaden tältä vaikutteita. Vuonna 1742 Handmann matkusteli Ranskassa löytäen töitä muotokuva-ateljeesta yhdessä taidemaalari Hörlingin kanssa. Liikekumppanuus Hörlingin kanssa tarkoitti sitä, että Handmann oli vastuussa mallien päiden maalaamisesta. Italiassa hän työskenteli muun muassa Marco Benefialin ja Pierre Subleyras'n ateljeissa Roomassa, jossa hän etupäässä kopioi antiikin ja renessanssiajan mestaritöitä.
Kesäkuussa 1746 hän palasi Sveitsiin. Vuonna 1747 hän asettui Baseliin, jossa avasi oman ateljeen. Hänen asiakkaistaan useat olivat kaupungin ja Bernin alueen ylimystöä. Tuttavuus virolaiseen aateliseen eversti Carl Friedrich von Staaliin auttoi Handmannia pääsemään Bolognan Accademia Clementinan jäseneksi vuonna 1773. Lukuun ottamatta matkaa Saksaan vuonna 1753 Handmann ei enää myöhemmin poistunut Sveitsistä.
Teoskuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Johanna Margaretha Frisching, 1758 -
Niklaus von Tscharner, 1755 -
Johann Ludwig Aberli, 1751
| ||||||||||||||||||||||
