Jaakonvillakko
| Jaakonvillakko | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Peijavillakot Jacobaea |
| Laji: | vulgaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Jacobaea vulgaris |
|
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
Jaakonvillakko (Jacobaea vulgaris, syn. Senecio jacobaea) on myrkyllinen keltakukkainen villakkolaji, jota tavataan Euraasiassa ja Afrikassa. Se on vanha rohtokasvi. Suomessa jaakonvillakko on melko harvinainen tulokaskasvi, joka on levinnyt maahan painolastikasvina.[1]
Suomalaisissa lähteissä jaakonvillakko on 2010-luvulla siirretty villakoista eli kantavillakoista (Senecio) peijavillakoihin (Jacobaea).[2]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaakonvillakko on kaksi- tai monivuotinen. Se kasvaa 30–100 senttimetriä korkeaksi. Alemmat lehdet ovat 10–20 cm pitkiä. Ne ovat 1–2 kertaan parijakoiset, lehtiliuskat ovat iso- ja tylppähampaiset. Jaakonvillakon kukintona on runsasmykeröinen huiskilomainen mykeröstö. Yksittäiset mykeröt ovat 1,5–2,5 cm leveitä ja niissä on 12–15 keltaista kielimäistä laitakukkaa.[1][3] Kasvi on myrkyllinen sekä ihmiselle että laiduntavalle karjalle.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaakonvillakkoa tavataan enimmäkseen Euraasiassa, mutta sitä kasvaa myös Pohjois-Afrikassa. Laji on levinnyt ihmisen mukana Pohjois-Amerikkaan. Euroopassa laji kasvaa yleisenä Britteinsaarilla, Itämeren ja Välimeren välisellä alueella sekä Itä-Euroopassa.[4] Suomessa jaakonvillakko on melko harvinainen tulokaslaji. Se on levinnyt painolastikasvina, ja se kasvaa satamissa, joutomailla, tienvarsilla ja radanvarsilla.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 110.)
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 628. 2. painos. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ Stånds – Senecio jacobaea L. (myös levinneisyyskartat) Den virtuella floran. Viitattu 28.5.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Jaakonvillakko (Jacobaea vulgaris) Luontoportti. Viitattu 28.5.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Lajitietokeskus: Jaakonvillakko (Jacobaea vulgaris)
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Jaakonvillakko (Jacobaea vulgaris)
- Kasviatlas 2020: Jaakonvillakon (Jacobaea vulgaris) levinneisyys Suomessa.
- ITIS: Senecio jacobaea (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Senecio jacobaea (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Senecio jacobaea (common ragwort) (englanniksi)
|