Jaakonsiilikäs

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jaakonsiilikäs
Tyria jacobaeae (Edkins).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Siilikkäät Arctiidae
Alaheimo: Aitosiilikkäät Arctiinae
Suku: Tyria
Laji: jacobaeae
Kaksiosainen nimi
Tyria jacobaeae
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jaakonsiilikäs Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jaakonsiilikäs Commonsissa

Jaakonsiilikäs (Tyria jacobaeae) on siilikkäisiin kuuluva perhonen ja suvun Tyria ainoa laji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskikokoinen, punamusta perhonen. Etusiipien pohjaväri on mustanruskea. Siiven etu- ja takareunassa on siiven suuntainen punainen raita ja siiven kärjessä kaksi punaista täplää. Takasiivet ovat karmiininpunaiset ja niissä on ohut, tumma reunus. Siipiväli 32–42 mm.[1][2][3]

Ulkonäkönsä perusteella lajin voi sekoittaa vain punatäpliin (suku Zygaena), mutta siilikäs on näitä kookkaampi ja sen siivet ovat leveämmät.

Toukka on väritykseltään räikeän keltamusta ja poikittaisraidallinen.[4]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakonsiilikästä tavataan Länsi-Euroopasta Keski-Aasiaan ulottuvalla vyöhykkeellä. Suomessa jaakonsiilikäs on harhailija, jota on tavattu satunnaisesti etelä- ja lounaisrannikolla.[5] Keski-Euroopassa laji lentää toukokuusta kesäkuuhun, Suomessa perhosia on tavattu kesäkuussa,[6] yhteensä viitisenkymmentä kertaa.[4]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaakonsiilikäs viihtyy kuivilla ja hiekkaisilla ympäristöillä. Se on melko hidas lentäjä ja aikuiset perhoset lentävät pääasiassa yöllä, joskin häirittynä myös päivällä. Yksilöitä voi tulla joskus valolle, yleensä myöhään yöllä. Ilmastollisesti sopivia vuosina lajilla on taipumus yleistyä voimakkaasti ja levitä samalla uusille esiintymispaikoille.[4]

Naaras munii yhteensä 200–300 munaa noin 20–40 munan ryhmissä ravintokasvin lehtien alapinnoille. Kotelo talvehtii, usein kahdesti.[4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukan ravintokasveja ovat villakot, erityisesti kuitenkin jaakonvillakko (Senecio jacobaea).[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://ukmoths.org.uk/show.php?bf=2069
  2. http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/t/tyria_jacobaeae.html
  3. http://www.butterfly-conservation.org/uploads/Cinnabar.pdf
  4. a b c d e Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s. 420–421
  5. Suomen perhostutkijain seura
  6. Perhoswiki

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]