JPEG XR

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

JPEG XR (eXtended Range) on standardi kuvatiedostoille erityisesti digitaalisen valokuvauksen tarpeisiin. Se perustuu alun perin Microsoftin kehittämään ja patentoiman valokuvien pakkausalgoritmiin. Aikaisemmin samaan tekniikkaan perustuvia kuvanpakkausmenetelmiä on kutsuttu nimellä HD Photo ja Windows Media Photo (osa Windows Media perhettä). Se sisältää sekä häviöllisen että häviöttömän pakkauksen. Se on suositeltu kuvaformaatti XPS:ssä (XML Paper Specification). Formaattia tukevat ainakin Windows Vista ja Photoshop (CS2 ja uudemmat), mutta kuvamateriaalia tässä muodossa on vuonna 2009 vain vähän.

Standardisointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Formaatin kuvakoodausosuuden kansainvälinen ISO-standardi valmistui elokuussa 2009

  • ISO/IEC FDIS 29199-2 JPEG XR image coding system – Part 2: Image coding specification

Muut työn alla olevat osat ovat:

  • ISO/IEC NP TR 29199-1 JPEG XR image coding system -- Part 1: System architecture
  • ISO/IEC CD 29199-3 JPEG XR image coding system -- Part 3: Motion JPEG XR
  • ISO/IEC CD 29199-4 JPEG XR image coding system -- Part 4: Conformance testing
  • ISO/IEC CD 29199-5 JPEG XR image coding system -- Part 5: Reference software

Standardisoinnista vastaa the Joint Photographic Experts Group (JPEG), joka on ISO/IEC JTC 1/SC 29/WG 1:n ja ITU-T SG 16:n yhteistoimintaelin. Suomen osalta standardisointia seuraa SFS:n IT-standardisointi.

Tekniset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkein tekninen peruste hakea vaihtoehtoja erittäin laajalti käytössä olevalle JPEG (1991) formaatille ja (järjestelmä-)kameroiden omille RAW-formaateille on digitaalisten kameroiden kehittynyt herkkyys ja yhteentoimivuustarpeet. Yhtäältä kameravalmistajat eivät ole keskenään kehittäneet yhteistä RAW-formaattia kuville. Toisaalta JPEG (1991) määrittelee ainoastaan 3 väriä, ja 8 bittiä per väri. Digitaaliset kamerat ja skannerit voivat tallentaa laajemman skaalan värejä (väriavaruus) ja kirkkauksia (bittisyvyys, dynaaminen alue) kuin JPEG (1991) formaattiin voi tallentaa. Käytännössä 8-bittisen kuvan jälkikäsittely kuten kontrastin lisääminen tai yli- tai alivalottuneen 8-bittisen kuvan korjaus johtaa näkyviin virheisiin kuten väriliukujen kaistoittumiseen.

Muita teknisiä vahvuuksia
  • Pakkauksessa ja purussa vain kokonaislukuoperaatioita
  • Koodauksessa käytetään pääkomponenttimuunnosta (DCT JPEG:ssä)
  • Tuki mustavalko, RGB, CMYK ja yleiselle n-kanavaiselle kuvalle
  • Kanavat, joko 16-bit kokonaislukuja tai 32-bit liukulukuja
  • Tuki RGBE:lle (E radianssi)
  • Tuki Alpha-kanavalle (läpinäkyvyys)
  • Voi sisältää ICC-väriprofiilin
  • Tuki Exif ja XMP-metadatalle
  • Progressive and regional decoding, jonka vuoksi on mahdollista purkaa tai käsitellä vain haluttua osa kuvasta (esim. harvennettu pikseleiden osajoukko), joten kuvan rajaaminen, näytteistäminen ja peilaaminen mahdollista ilman koko kuvan purkamista.Esimerkiksi, mahdollista katsoa ja käsitellä valtavan kokoisia kuvia netti-yhteyden.

Teknisiä heikkouksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuvadata on TIFF-tyyppisessä paketissa. TIFF-pohjaisuuden mukana formaatti kärsii tietyistä rajoituksista kuten 4 GB:n tiedostokokorajoituksesta.
  • IPR-asiat ja tuki kolmansien osapuolten implementaatiolle. Ei yleisessä tiedossa kolmannen osapuolen implementaatiota, niin että olisi tullut selväksi paljonko lisenssimaksut lopulta ovat.