J. W. Lillja
Johan Wilhelm Lillja (29. elokuuta 1817 Dragsfjärd – 18. helmikuuta 1878 Turku) oli suomalainen kirjakauppias, kustantaja ja toimittaja.[1][2]
Lilljan isä Juhana Reinhold Lillja oli ruukin pehtorina Euraa Kauttualla. Hänen äitinsä oli Gustava Gezelius ja puoliso vuodesta 1844 Selma Ottiliana von Knorring.[1] Poika lähetettiin vuonna 1828 opintielle Rauman katedraalikouluun, mutta opinnot keskeytyivät isän kuoleman takia. Hän oli merimiehenä ja sai sitten paikan Johan Christopher Frenckellin Turun kirjakaupasta.[3] Vuonna 1850 hän meni Frenckellin kirjakauppaan osakkaaksi ja hankki liikkeen omistukseensa 1856.[1]
Jo ennen tätä Lillja perusti 1841 kustannusliikkeen ja kirjapainon, joka oli Suomen suurin. Kirjakauppaan hän perusti myös yksityisen lainakirjaston 1851, josta tuli lähes 50 000 niteen kokoelmana suurin kirjasto Suomessa[1]. Hän osti 1850 Åbo Underrättelser -lehden ja sen kirjapainon ja oli lehdessä toimittajana 1860–1865. Erään Venäjän Puolan-politiikaa koskevan varomattoman kirjoituksensa vuoksi hän joutui lyhyeksi aikaa Turun linnaan vankilaan 1865.[2][4] Hän myi kirjapainon 1865 Gustaf Vilhelm Wilénille.[5]
Lillja perusti lehden Sanomia Turusta 1851 ja julkaisi myös Kristillisiä Sanomia, jonka 1 300 kappaleen painos oli aikanaan aikakauslehtien suurin Suomessa[1]. Hän laati myös Suomen ensimmäisen matkailuoppaan Handbok för resande i Finland (1858).[2] Kirjallisuusluettelon Bibliographia Fennica hodierna Lillja pani alulle jo 1846 ja julkaisi siitä vielä kaksi osaa 1848 ja 1858. Monista menestyksekkäistä toimistaan huolimatta Lillja teki vararikon vuonna 1862.[1]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Olavi Autero : J. W. Lillja 1817-1878 : kirjamiehestä poliittiseksi taistelijaksi. Historiallisia tutkimuksia 172. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1993 ISBN 9518915792
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Blomstedt, Kaarlo, ym. (toim.): Kansallinen elämäkerrasto, III osa: J–Malmivaara, W., s. 440–441. Porvoo: WSOY, 1930.
- ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja osa 5, palsta 653
- ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 163. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.
- ↑ Nordisk familjebok, palsta 531, Runeberg-projekti.
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja osa 9, palsta 1522.
| ||||||||||||||||||
