Jättiläisskinkki
| Jättiläisskinkki | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Corucia zebrata Gray, 1855 |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Jättiläisskinkki (Corucia zebrata) on skinkkien heimoon kuuluva lisko. [1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Jättiläisskinkki tulee luonnossa noin 70 sentin pituiseksi, josta yli puolet on häntää. Suuren aikuisyksilön paino voi lähennellä kiloa. Vanhimmat yksilöt ovat terraario-oloissa eläneet parikymmentä vuotta.[2] Urokset eivät viihdy samalla alueella. Ulkoisia sukupuolieroja ei nuorilla jättiläisskinkeillä ole. Yleensä vanhemmat urokset tunnistaa tukevammasta päästä ja solakammasta vartalosta.
[muokkaa] Levinneisyys
Sukuun kuuluu ainoastaan yksi laji, joka elää Salomonsaarilla, mitkä sijaitsevat päiväntasaajan eteläpuolella Tyynessä valtameressä, sekä joillakin Papua Uuden Guinean saarilla.
Jättiläisskinkki on hyvin hidas lisääntymään. Yleensä syntyy vain yksi poikanen 1-2 vuoden välein. Johtuen jättiläisskinkin esiintymisalueen suppeudesta, pitkälle erikoistuneista elintavoista ja suosiosta terraarioeläimenä, se on liitetty CITES-sopimuksessa II:een luokkaan. [3]
[muokkaa] Elinympäristö
Jättiläisskinkki elää lähes koko elämänsä puissa. Liikkeellä se on enimmäkseen hämärällä ja pimeässä. Kiipeillessään se käyttää apunaan pitkää ja taipuisaa häntäänsä ja teräviä kynsiään.
[muokkaa] Ravinto
Tiettyjen köynnöskasvien lehdet ja hedelmät.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ JÄTTILÄISKINKKI (Corucia zebrata) (myös suomenkielisen nimen lähde) Särkänniemi. Viitattu 10.11.2007.
- ↑ Corucia zebrata Iguana Niche. Viitattu 10.11.2007.
- ↑ David T. Kirkpatrick, Ph.D: Observations on Mating Behavior of the Solomon Island Skink 1996. Reptile & Amphibian Magazin. Viitattu 10.11.2007.
Sivulta puuttuu