Jättiläisskinkki
| Jättiläisskinkki | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Corucia zebrata Gray, 1855 |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Jättiläisskinkki (Corucia zebrata) on skinkkien heimoon kuuluva lisko. [1]
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Jättiläisskinkki tulee luonnossa noin 70 sentin pituiseksi, josta yli puolet on häntää. Suuren aikuisyksilön paino voi lähennellä kiloa. Vanhimmat yksilöt ovat terraario-oloissa eläneet parikymmentä vuotta.[2] Urokset eivät viihdy samalla alueella. Ulkoisia sukupuolieroja ei nuorilla jättiläisskinkeillä ole. Yleensä vanhemmat urokset tunnistaa tukevammasta päästä ja solakammasta vartalosta.
Levinneisyys [muokkaa]
Sukuun kuuluu ainoastaan yksi laji, joka elää Salomonsaarilla, mitkä sijaitsevat päiväntasaajan eteläpuolella Tyynessä valtameressä, sekä joillakin Papua Uuden Guinean saarilla.
Jättiläisskinkki on hyvin hidas lisääntymään. Yleensä syntyy vain yksi poikanen 1-2 vuoden välein. Johtuen jättiläisskinkin esiintymisalueen suppeudesta, pitkälle erikoistuneista elintavoista ja suosiosta terraarioeläimenä, se on liitetty CITES-sopimuksessa II:een luokkaan. [3]
Elinympäristö [muokkaa]
Jättiläisskinkki elää lähes koko elämänsä puissa. Liikkeellä se on enimmäkseen hämärällä ja pimeässä. Kiipeillessään se käyttää apunaan pitkää ja taipuisaa häntäänsä ja teräviä kynsiään.
Ravinto [muokkaa]
Tiettyjen köynnöskasvien lehdet ja hedelmät.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Nitta Virolainen: JÄTTILÄISKINKKI (Corucia zebrata) (myös suomenkielisen nimen lähde) Särkänniemi. Viitattu 10.11.2007.
- ↑ Corucia zebrata Iguana Niche. Viitattu 10.11.2007.
- ↑ David T. Kirkpatrick, Ph.D: Observations on Mating Behavior of the Solomon Island Skink 1996. Reptile & Amphibian Magazin. Viitattu 10.11.2007.