Jätkänkynttilä (silta)

Jätkänkynttilä
Ajokaistoja	4
Ylittää	Kemijoki
Sijainti	Rovaniemi
Ylläpitäjä	Väylävirasto
Siltatyyppi	vinoköysisilta
Pisin jänneväli	126 m
Pituus	320 m
Leveys	25,5 m
Avattu liikenteelle	1989
Koordinaatit	66°30′10″N, 025°44′33″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK

Silta helmikuussa 2009.

Jätkänkynttilä on Rovaniemellä sijaitseva vuonna 1989 valmistunut Suomen ensimmäinen tieliikenteen vinoköysisilta. Sen kokonaispituus on 320 metriä ja se on osa kantatietä 78 eli Kajaanintietä. Silta ylittää Kemijoen. Siltapaikka on hiukan Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdasta alavirtaan. Ounasvaara on sen kaakkoispuolella.

Jätkänkynttilä vihittiin käyttöön 28. syyskuuta 1989. Sillan poikki oli vedetty puomiköysi, joka katkaistiin erikseen kummankin ajoradan osalta. Tehtävän suorittivat kansliapäällikkö Juhani Korpela liikenneministeriöstä ja Rovaniemen kaupunginjohtaja Matti Pelttari, avustajina heillä olivat muun muassa Tie- ja vesirakennuslaitoksen (TVL) pääjohtaja Jouko Loikkanen ja Lapin läänin maaherra Asko Oinas. Työvälineenä oli piilukirves.

Suunnittelukilpailu

Rovaniemen kaupunki ja TVL järjestivät suunnittelukilpailun vuonna 1982, tarkoitus oli rakentaa korkeatasoinen silta Ounaskosken niskalle Ounasvaaran hallitsemaan kaupunkimaisemaan. Kilpailu oli kutsukilpailu, johon osallistui neljä suunnittelutoimistoa, jotka jättivät kymmenen ehdotusta. Useimmissa ehdotuksissa oli sillan kannen yläpuolisia rakenteita.

Voittanut ehdotus

Palkintolautakunta valitsi voittajaksi epäsymmetrisen vinoköysisillan, jossa oli kahdesta teräsbetonipilarista muodostuva pyloni. Pilareiden yläpäät muistuttavat vinoon sahattuja jätkänkynttilöitä sähköisine ”tulineen”. Voittaneen ehdotuksen nimimerkki olikin Jätkänkynttilä, josta sittemmin tuli myös sillan virallinen nimi. Nimimerkin takaa paljastui oululainen suunnittelutoimisto SuunnitteluKortes, joka myös suunnitteli sillan, suunnittelussa oli tukena saksalainen insinööritoimisto Leonhart, Andrä und Partner GmbH.

Suunnittelijat

Ehdotuksen tehneeseen työryhmään kuuluivat insinööri Algot Kettunen, diplomi-insinööri Esko Järvenpää, insinööri Pentti Pohjola ja piirtäjä Hilkka Kitinprami. Arkkitehdit Veli Ojanperä ja Paavo Karjalainen avustivat esteettistä suunnittelua. Vinoköysisilta maksoi perinteistä siltatyyppiä enemmän. Siitä huolimatta Jätkänkynttilä toteutettiin kilpailuehdotuksen pohjalta. Sillan urakoi ruotsalainen PBA Bygg Norra AB.

Suomen ensimmäinen vinoköysisilta tieliikenteelle

Suomessa ei ollut ennen Jätkänkynttilää rakennettu tieliikenteen vinoköysisiltoja muun muassa taloudellisista ja maisemallisista syistä, vaikka niitä oli siltakilpailuissa jo ehdotettu. Kevyen liikenteen siltoja oli rakennettu jokunen.

Mitat ja tekniset tiedot

Viisiaukkoisen Jätkänkynttilän kokonaispituus on 320 metriä. Sillan pääjänne 126 metriä. Muut jänteet ovat 42 metriä. Silta on leveä, 25,5 metriä, käsittäen neljä ajokaistaa, kevyen liikenteen väylät molemmin puolin sekä keskialueen, jossa ovat pyloni ja tukiköydet. Leveydestä johtuen sillan kansi on kotelomuotoisen teräsrakenteen ja teräsbetonisen kansilaatan muodostama liittorakenne. Pylonissa on kaksi teräsbetonipilaria, jotka ovat halkaisijaltaan noin 2,3 metriä ja keskenään erikorkuiset. Korkeimman pilarin huippu on 47 metrin korkeudella sillan kannesta.

Pääjännettä kannattelevat kahdeksan köysiparia on sijoitettu viuhkamaisesti. Ounasvaaran puolella olevat takaköydet on ankkuroitu sillan maatukeen, köysipareja on kahdeksan ja ne ovat yhdensuuntaiset.

Lähisillat

Jätkänkynttilän lähellä olevat sillat ovat Ounaskosken silta ja Ounasjoki–Kemijoki-silta.

Lähteet

• Aitta, Seppo (vast.toim.): Siltojemme historia. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL, 2009. ISBN 951-758-446-6.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jätkänkynttilä (silta) Wikimedia Commonsissa