Jämtlanninpystykorva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jämtlanninpystykorva

Jamthlnd.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Ruotsin lippu Ruotsi
Määrä Suomessa rekisteröitiin vuonna 2004 930 kpl
Rodun syntyaika ikivanha
Alkuperäinen käyttö hirvenmetsästys
Nykyinen käyttö metsästys
Muita nimityksiä jämpti
FCI-luokitus ryhmä 5
Ulkonäkö
Paino noin 30 kg
Säkäkorkeus 57-65 cm (ihanne 61 cm) ja nartut 52-60 cm (ihanne 56 cm)
Väritys tumman- tai vaaleanharmaankirjava

Jämtlanninpystykorva on Ruotsista kotoisin oleva koirarotu. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 5, pystykorvat ja alkukantaiset koirat. Vuonna 2004 rekisteröitiin 930 jämtlanninpystykorvaa.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämtlanninpystykorva on suurikokoinen harmaa pystykorva. Säkäkorkeus on uroksilla 57 – 65 cm ja nartuilla 52 – 60 cm. Turkin väri vaihtelee tummanharmaasta vaaleanharmaaseen. Kuonossa, poskissa ja kurkussa sekä vartalon alaosissa sillä on lisäksi kermanväriä. Jämtlanninpystykorvan turkki on kaksinkertainen. Korvat ovat teräväkärkiset ja ylöskiinnittynet. Jämtlanninpystykorva liikkuu voimakkaasti ravaten. Rotumääritelmä on tarkastettu 1953: Jämpti on suuri pystykorva, jolla pystyt, teräväkärkiset korvat sekä selän ylle kiertyvä, ei liian tiukasti kippurainen häntä. Rakenne voimakas, tiivis mutta joustava, kuiva ja ryhdikäs.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luonteeltaan jämtlanninpystykorva on rohkea, tarmokas ja hieman itsepäinen. Se on kuitenkin ystävällinen ja rauhallinen. Jämtlanninpystykorva yleensä pitää ihmisistä ja muista koirista, mutta poikkeuksiakin esiintyy. Metsästysvietti on erittäin voimakas.

Jämtlanninpystykorva sopii erinomaisesti hirvenmetsästykseen, mutta sitä on käytetty myös suurpetojen sekä metsäkanalintujen metsästykseen. Jämtlanninpystykorva kuuluu ns. pysäyttäviin metsästyskoiriin. Koira hakee hirven maastosta ja antaa metsästäjälle ilmoitushaukun. Tämän jälkeen koira pitää haukulla hirven paikallaan odottaen metsästäjän saapumista. Mikäli hirvi pakenee, koira seuraa sitä ja pysäyttää sen uudestaan haukulla ilmoittaen.

Koirien metsästysominaisuuksia arvioidaan hirvenhaukkukokeissa. Jämtlanninpystykorva voi saavuttaa tässä lajissa käyttövalion arvon.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimensä mukaisesti jämtlanninpystykorva on kotoisin Jämtlandista Ruotsista. Rotu hyväksyttiin vuonna 1946. Aikaisemmin se kuului samaan rotuun harmaan norjanhirvikoiran kanssa. Suomeen ensimmäiset jämtit tulivat Ruotsin Punaisen Ristin avustuksen vetokoirina sotien aikaan. Kuten harmaanorjankoiranhirvikoira on jämtlanninpystykorvakin lähtöisin ikivanhoista skandinaavisista pystykorvista, ja se oli eräs tyyppimuunnos monien pystykorvien joukossa, kun yhtenäistä Skandinavian hirvikoirarotua ryhdyttiin luomaan. Yhden koiratyypin valinnan jälkeen muiden tyyppien kasvatus jäi vähäiseksi, ja ne rupesivat vähitellen häviämään. Kuitenkin Härjedalenissa ja Jämtlandissa suosittiin jatkuvasti hyväksi käyttökoiraksi tunnettua, vanhan taalainmaankoiran tyyppistä suurta ja voimakasrakenteista pystykorvaa. Kun tyyppi epävirallisuudestaan huolimatta pysyi sitkeästi suosiossa, ryhdyttiin toimintaan sen saamiseksi vahvistetuksi omaksi rodukseen. Monien vaiheiden jälkeen tämä tapahtuikin. Jämtlanninpystykorva on yksi suomen suosituimmista koiraroduista.lähde?

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jämtlanninpystykorvilla esiintyy jonkin verran lonkkaniveldysplasiaa. Rotu kuuluu PEVISAan, ja toisesta pentueesta lähtien vanhemmilta vaaditaan lonkkakuvaustulos. Lonkkavikojen lisäksi polvivikoja esiintyy jonkin verran, kuten myös toispuolista syntymäsokeutta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta jämtlanninpystykorva.