Jälki-istunto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vanhanaikainen karsseriselli.

Jälki-istunto on kouluissa käytettävä kurinpidollinen ojennus, jossa oppilas määrätään istumaan luokkaan tietyksi ajaksi koulupäivän jälkeen. Jälki-istuntoa voi opettaja määrätä, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti.

Suomen perusopetuslaissa jälki-istunnon enimmäispituudeksi määritetään kaksi tuntia kullakin kerralla rangaistavaa rikkomusta kohti. Jälki-istunnon määrää tilannetta selvittävä opettaja kuultuaan ensin rangaistavaa oppilasta.[1] Jälki-istuntoon määräämistä koskevaan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Opettaja antaa ojennuksen virkavastuulla.[2]

Jälki-istunto on tarkoituksenmukaisinta panna toimeen samana päivänä kuin se määrätään. Kuten kaikista hallintopäätöksistä, myös jälki-istuntoon määräämisestä on tehtävä kirjallinen päätös, joka merkitään koulussa pidettävään luetteloon. Oppilaan huoltajalle on kaikissa tapauksissa ilmoitettava asiasta.[3][1]

Oppikouluissa maksimirangaistukseen liittyi yleensä kahden numeron käytöksenalennus. Tämä vaati kylläkin opettajainkokouksen yksimielisen päätöksen, automaattisesti ei rangaistusta langetettu vaan jokainen tällainen päätös vaati tarkan tutkinnan. 1960-luvulla tyypillisin syy maksimirangaistukseen oli tupakointi kouluaikana: kaikille kouluille yhteisten, Kouluhallituksen hyväksymien järjestyssääntöjen mukaan se oli tuolloin ehdottomasti kiellettyä ja rangaistuksen alainen teko koulussa, sen tiloissa ja jopa koulumatkoilla. Näin asia ilmaistiin kaikissa kouluissa esillä olleissa, Kouluhallituksen vahvistamissa järjestyssäännöissä. 1970-luvun alussa määräyksiä tosin lievennettiin: joissakin kouluissa, jos vanhemmat antoivat kirjallisen luvan, tupakointi oli sallittua Teinikuntaan kuuluville Teinikunnan järjestämien juhlatilaisuuksien yhteydessä, ei silloinkaan varsinaisena kouluaikana ja ehdottomasti vain tarkoitukseen varatussa tilassa.

Alkoholin käyttö sen sijaan oli ehdottomasti kielletty kaikissa yhteyksissä - koska sen saneli jo lakikin.[4]

Nykyisin jälki-istuntojen tehokkuudesta ja järkevyydestä on keskusteltu paljon. Joissain kouluissa ei ole jälki-istuntoja käytössä vaan asiat pyritään selvittämään puhutteluilla ja yhteistyössä oppilaan perheen kanssa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Perusopetuslaki (628/1998) 36–36a §. Viitattu 2.10.2007.
  2. Perusopetuslaki (628/1998) 42 §. Viitattu 2.10.2007
  3. Ojentaminen ja kurinpito. Vahdon kunta. Viitattu 2.10.2007
  4. Rajamäen yhteiskoulun rehtori A A A Aaltosen virallinen tiedotus asiasta syyskuussa 1969; Rajamäen yhteiskoulun vuosikertomus 1969 - 70