Jäänmurtaja Kontio

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jäänmurtajia - Kontio ja Otso.jpg
Kontio
Aluksen laji Jäänmurtaja
Tunnuskirjaimet OIRV
Rakennustelakka Wärtsilä, Helsinki
Rakennusnumero 478
Tilattu joulukuussa 1985
Kölinlasku  
Vesillelasku  
Luovutus 29. tammikuuta 1987
Suurin pituus 99,00 m
Perpendikkelipituus 86,21 m
Suurin leveys 24,46 m
Mallileveys 24,20 m
Suurin syväys 8,00 m
Bruttovetoisuus 7 066
Nettovetoisuus 2 120
Uppouma 9 130 t
Koneisto Wärtsilä 16V32
Akseliteho 15,0 MW
Nopeus 18,5 solmua (34 km/h)
Paaluveto 160 t
Miehistö 24 (alkuaan 28)
Kontio Turun Korjaustelakalla Naantalissa varusteltavana öljyntorjuntakykyiseksi.

Kontio ja sen sisaralus Otso ovat suomalaisia jäänmurtajia, joilla korvattiin kolme Karhu-luokan alusta: Karhu, Murtaja ja Sampo. Kontio tai Otso lähetetään yleensä ensimmäisenä Perämerelle, kun jäät alkavat talven tullessa haitata merenkulkua.

Kontiossa ei ole keulapotkureita, joita monissa murtajissa käytetään työntämään vettä liukasteeksi jään ja rungon väliin. Kontiossa tähän käytetään veden sekaan puhallettavaa ilmaa, joka saa veden liikkumaan mukanaan. Ilman puhaltamista vain toiselle sivulle voidaan käyttää apuna murtajan kääntämisessä.

Koneisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murtajan koneisto on samanlainen kuin jäänmurtaja Otsossa.

Aluksen vaiheita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontio kastettiin ja luovutettiin merenkulkuhallitukselle Wärtsilän Meriteollisuus Oy:n Helsingin telakalla. Murtajan kastoi ulkomaankauppaministeri Jermu Laine.

Vuonna 2002 Kontioon asennettiin Eutelsat VSAT -satelliittiviestintäjärjestelmä ja Selesmar X-band -tutka.

Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) rahtasi 2010 Kontion pohjoiselle Itämerelle öljyntorjuntavalmiuteen. Palvelusopimuksen kesto on kolme vuotta ja siihen sisältyy mahdollisuus kolmen vuoden jatkokauteen. Sopimuksen arvo on neljä miljoonaa euroa. Kontion sovittiin olevan valmiina öljyntorjuntatehtäviin kesä-heinäkuussa 2010. Murtajan tulee olla 24 tunnin lähtövalmiudessa ympärivuotisesti. Sopimus kohentaa merkittävästi Suomen rannikon öljyntorjuntavalmiutta, sillä Kontio pystyy toimimaan kaikissa jääoloissa. Sopimus on historiallinen. Ensimmäistä kertaa suomalaiselle perinteiselle jäänmurtajalle löydettiin työtä jäänmurtokauden ulkopuolella. Aiemmin ympärivuotisesti ovat työskennelleet vain monitoimimurtajat.[1]

Öljyntorjuntavarustus ja muutostyöt keinuntatankkeihin tehdään Naantalissa Turun Korjaustelakalla ja työt ja varusteet maksaa EMSA. Kontiosta tulee 2 000 kuution keräyskapasiteetillaan suurin öljyntorjunta-alus pohjoisella Itämerellä. Kontio pystyy myös öljynkeräykseen jää-olosuhteissa. Öljyntorjuntalaitteet toimittaa suomalainen Lamor.[2]

EMSA:n ja Kontion välistä sopimusta öljyntorjunnasta jatkettiin kolmivuotisella optio -kaudella keväällä 2013. [3]

Matruusi meressä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontion miehistö pelasti 4. helmikuuta 1998 Nesteen säiliöalus Suulasta mereen luiskahtaneen matruusin. Onnettomuus tapahtui yöllä Loviisan edustalla Orrengrundin pohjoispuolella.

Lahtelainen 41-vuotias matruusi oli kello 00.40 kiinnittämässä luotsitikkaita, kun hän nykäisi kiinnijäätyneestä köydestä saadakseen sen irti. Köyden irrotessa matruusi luiskahti laidan yli mereen. Vain pintanaarmuja saanut matruusi kömpi vedestä puolittain pienen jäälautan varaan ja katseli kun Suula katosi pimeyteen.

Kotkaan matkalla olleen kappaletavaralaiva Claran filippiiniläinen laivamies sattui olemaan kannella ja hän kuuli pimeydestä avunhuutoja. Laivamiehen hälytyksen jälkeen Clara kysyi radiolla Suulalta puuttuuko sieltä ketään. Kadonnutta matruusia alkoi etsiä lähellä ollut luotsikutterikin, mutta matalasta aluksesta oli vaikea nähdä kauaksi jäälohkareiden väleihin.

Radioliikenne kuultiin myös Kontiolla, joka oli kolmen kilometrin päässä onnettomuuspaikalta. Kontion sillalle hälytettiin lisää väkeä tähystämään, sillä vilkkaasti liikennöidyn väylän ränni on leveä alue, jossa on jäälauttoja ja sohjoa. Kontion 20 metrin korkeudella olevalta sillalta oli helpompi havainnoida merta neljän valonheittimen loisteessa. Perämies näkikin kiikarillaan jotain harmaata, joka näytti liikkuvan. Lähempää näkyi matruusin pää ja kaksi kättä.

Puolittain vedessä 20–30 minuuttia kellunut kohmeinen matruusi nostettiin merestä murtajan keulanosturilla ja murtajalla ollut merivartioston helikopteri kuljetti hänet Meilahden sairaalaan.

Seikkailustaan naarmuilla selvinneellä matruusilla oli paljon onnea matkassaan: paitsi että hänen avunhuutonsa kuultiin, oli hänen onnensa, että iltainen lumisade oli lakannut, sillä lumisateessa hänen löytämisensä olisi ollut paljon vaikeampaa.

Kontion öljyntorjuntavarustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kontion öljyntorjuntavarustus koostuu kolmesta erillisestä järjestelmästä: jäykistä keräyskäsistä (rigid sweeping arms), 500 metriä pitkästä, täytettävästä avomeripuomista (heavy duty offshore boom) ja sen kanssa käytettävästä kauko-ohjattavasta robottiskimmeristä sekä kolmanneksi nimenomaan jääolosuhteisiin suunnitellusta skimmeristä. Myös toista skimmeriä voidaan käyttää jäissä. Öljyntorjuntavarusteet ovat omavoimaisia, niiden käyttövoima tulee kahdesta hydraulikoneikosta.

Kontiolla on öljynkeräystä varten tankkikapasiteettia 2 033 m3. Nämä tankit on yhdistetty toisiinsa, ne ovat lämmitettäviä ja niitä voidaan käyttää myös kerätyn öljyisen veden dekantointiin. Järjestelmän tyhjennyspumppukapasiteetti on mitoitettu niin, että kahdessa tunnissa voidaan tankeista purkaa kerättyä öljyistä vettä 1 200m3.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Sanomat 5.2.1998 s. B5
  • Huvudstadsbladet 5.2.1998 s. 3 ja 12
  • Lloyd's Register of Shipping. Register of Ships
  • Svensk Sjöfarts Tidning 1987:13 s. 44

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin Sanomat 18.11.2009 s. A5.
  2. Jäänmurtaja Kontio saa öljyntorjuntavarustuksen Naantalissa 24.5.2010. Turun Sanomat. Viitattu 24.5.2010.
  3. Suomen valmius merialueen öljyntorjuntaan paranee 19.4.2013. Turun Sanomat. Viitattu 24.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]