Jääahvenet

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jääahvenet
Marmorijääahven (Notothenia rossii)
Marmorijääahven (Notothenia rossii)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Notothenioidei
Heimo: Jääahvenet
Nototheniidae
Suvut[1]
  • Aethotaxis
  • Cryothenia
  • Dissostichus
  • Gobionotothen
  • Gvozdarus
  • Lepidonotothen
  • Notothenia
  • (Nototheniops, mahdollisesti synonyymi Lepidonothen-suvun kanssa)
  • Pagothenia
  • Paranotothenia
  • Patagonotothen
  • Pleuragramma
  • Trematomus
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Jääahvenet Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Jääahvenet Commonsissa

Jääahvenet (Nototheniidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan eteläisen pallonpuoliskon kylmistä vesistä.

Lajit ja anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääahventen heimoon kuuluu noin 50 lajia, jotka jaetaan lähteestä riippuen 8–17 sukuun. Varhaisimmat fossiilit on ajoitettu mioseenikaudelle. Kooltaan lajit ovat noin 20–215 cm pitkiä. Useimmat niistä jäävät alle 50 cm:n pituisiksi, mutta suurin laji hammaskala (Dissostichus eleginoides) voi saavuttaa jopa 2,4 metrin pituuden. Ruumiinmuodoltaan lajit ovat tyypillisesti pitkulaisia. Toisin kuin monilla muilla Notothenioidei-alalahkon heimojen lajeilla, jääahventen ruumis on suomupeitteinen. Kaloilla on kaksi selkä evää, joista varsinkin etummainen on piikikäs, rintaevät ovat usein kookkaat. Jääahvenilla ei ole uimarakkoa. Ne säätelevät itseensä kohdistuvaa nostetta rasvojensa avulla ja myös ruotojen mineraalipitoisuus on alhainen.[1][2][3][4][5]

Levinneisyys ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääahvenet ovat pääasiassa merissä ja elävät lähellä etelämannerta. Satunnaisesti niitä tavataan myös murtovesistä. Osa lajeista elää lähellä Etelä-Amerikan tai Uuden-Seelannin rannikkoa. Kalat ovat sopeutuneet kylmissä vesissä elämiseen ja poikasvaihetta lukuun ottamatta ne erittävät vereensä jäätymistä estäviä proteiineja. Suurin osa jääahvenista elää lähellä pohjaa. Useiden lajien ravintoa ovat planktonäyriäiset, mutta esimerkiksi hammaskala saalistaa muita kaloja. Osa lajeista ovat ruokakaloja ja muun muassa hammaskalan kannat ovat ylikalastettuja.[1][2][3][4][5][6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Joseph S. Nelson: Fishes of the world, s. 402. John Wiley and Sons, 2006. ISBN 978-0-471-25031-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.09.2011). (englanniksi)
  2. a b Family Nototheniidae (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). Viitattu 16.9.2011. (englanniksi)
  3. a b K.-H. Kock: Antarctic fish and fisheries, s. 21. Cambridge University Press, 1992. ISBN 9780521362504. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.09.2011). (englanniksi)
  4. a b Gene S. Helfman, Bruce B. Collette, Douglas E. Facey & Brian W. Bowen: The diversity of fishes, s. 315. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-1-4051-2494-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 16.09.2011). (englanniksi)
  5. a b Perciform Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 16.9.2011. (englanniksi)
  6. Hengissä hyhmän keskellä Tiede.fi. 24.02.2006. Viitattu 16.9.2011.
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.