Ivo Sanader

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ivo Sanader
Ivo Sanader Svecanost podizanja NATOve zastave Zagreb 67 crop.jpg
Kroatian 8. pääministeri
23. joulukuuta 20036. heinäkuuta 2009
Presidentti Stjepan Mesić
Varapääministeri Đurđa Adlešič
Jadranka Kosor
Slobodan Uzelac
Damir Polančec
Edeltäjä Ivica Račan
Seuraaja Jadranka Kosor
Tiedot
Syntynyt 8. kesäkuuta 1953 (ikä 60)
Jugoslavian lippu Split, Jugoslavia (nykyään Kroatia)
Puolue Kroatian demokraattinen liitto
Puoliso Mirjana Sanader
Uskonto katolinen

Ivo Sanader (entinen Ivica Sanader[1]) (s. 8. kesäkuuta 1953 Split) on kroatialainen poliitikko. Hän oli maan pääministeri joulukuusta 2003 alkaen, mutta erosi tehtävästään yllättäen 1.7.2009. Hänet tuomittiin myöhemmin kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen korruptiosta.

Sanader on suorittanut tohtorintutkinnon romaanisista kielistä ja vertailevasta kirjallisuustieteestä Innsbruckin yliopistosta, Itävallasta. Äidinkielensä kroatian lisäksi hän puhuu saksaa, englantia, ranskaa ja italiaa.

Sanader palasi Itävallasta Splitiin 1990-luvun alussa. Hän työskenteli kansallisteatterin johdossa Splitissä. Hänet valittiin HDZ:n edustajana alahuoneeseen vuonna 1992. Pian hänet nimitettiin tiede- ja teknologiaministeriksi, vuosiksi 1992–1993. Vuosina 1993–1995 ja 1996–2000 hän toimi varaulkoministerinä.

Karismaattisen johtajansa Franjo Tuđmanin kuoltua HDZ menetti kannatustaan. Sanaderin johdolla äärikansallinen HDZ muuttui maltilliseksi euromyönteiseksi keskustaoikeistolaiseksi konservatiivipuolueeksi. Johtajuuskamppailun vuoksi oikeisto erosi puolueesta vuonna 2002, ja perusti oman Kroaattiblokkinsa, mutta ei saanut kerättyä itselleen kannatusta.

Vuoden 2003 vaalivoiton jälkeen presidentti nimitti 9. joulukuuta 2003 Sanaderin hallituksen muodostajaksi. Parlamentti hyväksyi 23. joulukuuta 2003 hänen hallituksensa, johon kuuluu lisäksi eläkeläisten puolue ja itsenäinen serbipuolue.

Sanader pyrkii johtamaan maansa Euroopan unioniin, jonka kanssa käytäviä neuvotteluja ei kuitenkaan voida saada valmiiksi ennen seuraavia vaaleja. Hänen työtään on hankaloittanut maassa kasvava EU-vastaisuus. Sanaderin suosio oli vahva, mutta sitä on pienentänyt päätös korvata Itävallan kansalaisille toisen maailmansodan jälkeen kansallistettu omaisuus. Vuoden 2005 paikallisvaaleissa oppositio otti voiton, ja kenraali Ante Gotovinan pidätys Kanariansaarilla joulukuussa 2005 laski hallituksen suosiota.

Sanader oli viimeinen valtiomies, joka tapasi paavi Johannes Paavali II:n vatikaanissa helmikuussa 2005, muutamia viikkoja ennen tämän kuolemaa.

Marraskuun 2007 lopulla järjestyttyjen vaalien jälkeen Sanader jatkoi pääministerinä. Oikeistolaista HDZ:aa tukivat Kroatian maanviljelijöiden puolue (HSS) ja Sosiaaliliberaali puolue (HSLS).[2][3]

Sanaderin kaudelta tunnetaan useita korruptiotapauksia, joista jo 11 merkittävimmän summaksi Jutarnji list -lehti laski 192,5 miljoonaa euroa.[4]

Sanader pakeni Kroatiasta 9. joulukuuta 2010 muutamia tunteja ennen kuin parlamentti päätti hänen syytesuojansa poistamisesta, jotta hänet voitaisiin pidättää.[5] Hänet pidätettiin seuraavana päivänä Itävallassa.[6] Marraskuussa 2012 hänet tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankilaan korruptiosta.[7]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kroatian lippu Kroatian pääministerit
Stjepan Mesić (1990) | Josip Manolić (1990–1991) | Franjo Gregurić (1991–1992) | Hrvoje Šarinić (1992–1993) | Nikica Valentić (1993–1995) | Zlatko Mateša (1995–2000) | Ivica Račan (2000–2003) | Ivo Sanader (23.12.2003–6.7.2009) | Jadranka Kosor (6.7.2009–23.12.2011) | Zoran Milanović (23.12.2011–)