Italian vuoristojoukot

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Italian vuoristojoukkoja harjoituksissa vuonna 2007.

Italian vuoristojoukot eli vihreät liekit syntyivät vuonna 1872, jolloin kapteeni Giuseppe Perrucchetti päätti perustaa Alppien puolustamiseen sopivan sotilasyksikön, vuoristojääkärit. Vuoristojääkärit saivat tulikasteensa Abessinian sodassa vuonna 1896. Etiopialaiset joukot tuottivat vuoristojääkäreille kovan mieshukan, jääkärit menettivät viidestäsadasta miehestään 450 ja näiden mukana kaatui myös joukkojen komentaja.

Vuoristojoukot maailmansotien aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan aikana italialaiset vuoristojääkärit kävivät ankaraa sotaa itävaltalaisia vastaan. Kuolema ei aina johtunut luodista, vaan tuhannet sotilaat saivat surmansa lumivyöryjen takia, joita Alpeilla oli. Vuorilla taisteltaessa korkeammalla sijaitsevat asemat vallannut osapuoli oli yleensä etulyöntiasemassa. Niinpä sekä italialaiset että itävaltalaiset alkoivat kaivaa tunneleita vuorten alle ja täyttivät niitä räjähteillä. Vuori puolustajineen voitiin räjäyttää sananmukaisesti ilmaan. Tappioluvut osoittavat, ettei vuorilla sotiminen ollut helppoa: vuoristojääkärit kärsivät yli neljäsosan tappiot alkuperäisvahvuudestaan.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen suurin osa Alpinirykmenteistä hajotettiin, mutta fasistien valtaan nousun myötä niitä alettiin muodostaa uudelleen.

Toisessa maailmansodassa vuoristojoukot taistelivat Ranskassa, Albaniassa, Jugoslaviassa, Neuvostoliitossa ja Kreikassa. Niiden tappiollisimmaksi kokemukseksi muodostui kuitenkin kolmen divisioonan (Tridentina, Julia ja Cuneense) retki itärintamalle.

Vuoristojoukkoja ei sijoitettu Kaukasuksen vuorille vaan arolle. Tämä oli virhe, sillä vuoristojoukkoja ei oltu koulutettu panssarintorjuntaan tai kamppailuun alavilla mailla. Tammikuussa 1943 itärintama romahti ja italialaiset joutuivat mottiin. Osa miehistä onnistui pääsemään omille, oikaistuille linjoilleen, mutta tappiot olivat suuret, esimerkiksi Tridentina-divisioonasta palasi omille linjoille kolmasosa ja Juliasta ainoastaan kymmenesosa. Cunensee tuhottiin täydellisesti.

Vuoristojoukot nykyään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bersaglierin tavoin vuoristojoukot säilyivät Italian armeijan organisaatiossa myös konfliktin päättymisen jälkeen. Itärintamalla kovia kokeneet rykmentit Tridentina ja Julia pysyivät mukana, jälkimmäinen tänäkin päivänä. Rauhanturvatehtäviin vuoristojoukkoja ei ole lähetetty. Ne pysyvät siinä tehtävässä johon joukot oli alun pitäen tarkoitettu.