Itävallan turkkilaiset
|
|
||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 200 000–300 000 | |||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
| Kielet | saksa, turkki | |||||||||||||||
| Uskonnot | Islam | |||||||||||||||
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.png){kind=small}
Itävallan turkkilaiset ovat Itävallassa asuvia turkkilaisia. Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan maassa asui 127 226 turkkilaista, mutta todellisen määrän arvioidaan olevan 200 000–300 000. Turkkilaiset ovat maan suurin kansallisuuden hakijaryhmä, sekä suurin muslimiryhmä. Suurin osa eli noin 200 000 turkkilaista elää Wienissä loppujen asuessa Ala-Itävallassa, Ylä-Itävallassa, Salzburgissa ja Tirolissa.[1]
Historia[muokkaa]
Turkkilaisia tuotiin Itävaltaan vierastyöläisinä Turkin kanssa vuonna 1964 solmitun sopimuksen jälkeen. Vuodesta 1971 maahan tuli myös pakolaisia Turkista. Työvoiman saapumista alettiin rajoittaa lainsäädännöllä 1973 lähtien. Siitä lähtien turkkilaisia on tullut maahan lähinnä perheidenyhdistämisen kautta. Lisäksi monet ovat hakeneet Itävallan kansalaisuutta, jonka saamiseksi maassa on täytynyt asua 10 vuoden ajan. Islam sai virallisen tunnustuksen uskonnollisena yhteisönä vuonna 1979 ja samasta vuodesta lähtien alettiin järjestää turkin kielistä opetusta Wieniläisissä kouluissa. Turkkilaisiin kohdistuneet epäluulot ovat kasvaneet Syyskuun 11. päivän iskujen ja Madridin pommi-iskujen jälkeen.[1]
Nykypäivä[muokkaa]
Itävallan turkkilaisella yhteisöllä on useita järjestöjä, jotka ovat usein luonteeltaan poliittisia. Yhteyksiä on etenkin Itävallan vasemmistoon. Järjestöillä on yhteyksiä myös muissa uroopan maissa toimiviin vastaaviin järjestöihin. Turkkilaiset ovat aliedustettuina korkeakoulutettujen joukossa ja tämä näkyy etenkin naisten ja toisen polven turkkilaisten keskuudessa.[1]
