Isä meidän
| Osa artikkelisarjaa |
| Jeesuksen elämä evankeliumien mukaan |
|---|
 |
|
Palvelutehtävä |
Isä meidän eli Herran rukous[1] on kristinuskon tunnetuin rukous. Rukous esiintyy Uudessa testamentissa kahteen kertaan. Matteuksen evankeliumissa rukous on osana Jeesuksen vuorisaarnaa[2]. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus opetti sen hänen opetuslastensa kysyttyä, kuinka heidän tulisi rukoilla.[3] Rukous on sittemmin ollut keskeinen rukous kristittyjen jumalanpalveluksissa ja yksityisessä rukouselämässä.
Toisin kuin esimerkiksi Johanneksen evankeliumin luku 17, Isä meidän -rukous ei ole siinä mielessä Jeesuksen omaa rukousta, että opetuslapset pyysivät Jeesusta opettamaan heitä rukoilemaan ennen kuin hän vastasi heidän pyyntöönsä rukoilemalla tämän rukouksen. Suurin osa kristityistä uskoo Jeesuksen synnittömyyteen ja Isä meidän -rukouksessa syntejä pyydetään anteeksi, eikä Jeesus pyytänyt syntejään anteeksi rukouksessa vaan opetti sen rukouksen opetuslapsien pyynnöstä ja heitä varten.
Varhaisimmista tekstilähteistä puuttuu Matteuksen version lopussa oleva rukouksen ylistysosa: "Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen." Tämän vuoksi monet epäilevät sen olevan tekstiin myöhemmin tehty liturginen lisäys. Vastaavaa lisäystä, vastaavissa käännöksissä ei ole tehty Luukkaan versioon. Lisäksi muutamissa tekstilähteissä Luukkaan versio on huomattavasti lyhyempi: lauseen "Isä meidän, joka olet taivaissa" paikalla on pelkkä sana "Isä" galilean aramean alkutekstiä mukaillen ja niistä puuttuvat myös lauseet: "Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa" ja "vaan päästä meidät pahasta". Lisäksi Matteuksen versiossa Jumalaa pyydetään antamaan anteeksi velat, Luukkaan versiossa taas synnit. Useimmat tekstilähteet sisältävät Matteuksen ja Luukkaan rukousten pidemmät muodot, eli edellä mainitut tekstin osat. Nykyisin eniten käytettyjen Uuden testamentin kriittisten tekstilaitosten tekstistä edellä mainitut tekstin osat puuttuvat. Siksi ne puuttuvat monista raamatunkäännöksistä tai ne on merkitty hakasulkeilla. Vuoden 1992 raamatunsuomennoksesta edellä mainitut tekstin osat puuttuvat; Matteuksen ylistysosa on mainittu reunahuomautuksena. Vanhemmassa vuoden 1938 suomennoksessa näistä useimmat ovat mukana, mutta hakasulkeilla merkittyinä. Vanhemmat käännökset, joiden pohjatekstinä on niin kutsuttu Textus Receptus, sisältävät edellä mainitut kohdat.
Rukousteksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käyttämä versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isä meidän, joka olet taivaissa
- Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
- Tulkoon sinun valtakuntasi.
- Tapahtukoon sinun tahtosi,
- myös maan päällä niin kuin taivaassa.
- Anna meille tänä päivänä
- meidän jokapäiväinen leipämme.
- Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
- niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
- jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
- Äläkä saata meitä kiusaukseen,
- vaan päästä meidät pahasta.
- [Sillä sinun on valtakunta
- ja voima ja kunnia iankaikkisesti.]
- Aamen.
Hakasulkeissa oleva osa kuuluu doksologiaan.
Suomen ortodoksisen kirkon käyttämä versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isä meidän, joka olet taivaissa!
- Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
- Tulkoon sinun valtakuntasi.
- Tapahtukoon sinun tahtosi,
- myös maan päällä niin kuin taivaassa.
- Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.
- Ja anna meille anteeksi velkamme,
- niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.
- Äläkä saata meitä kiusaukseen,
- vaan päästä meidät pahasta.
- [Sillä sinun, Isä, Poika ja Pyhä Henki
- on valtakunta, voima ja kunnia, nyt, aina ja iankaikkisesti.]
- Aamen.[4]
Hakasuluissa oleva doksologian lausuvat jumalanpalveluksissa piispa tai pappi.
Katolisen kirkon käyttämä versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isä meidän, joka olet taivaissa.
- Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
- Tulkoon sinun valtakuntasi.
- Tapahtukoon sinun tahtosi
- myös maan päällä niin kuin taivaassa.
- Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.
- Ja anna meille anteeksi velkamme,
- niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.
- Äläkä saata meitä kiusaukseen,
- vaan päästä meidät pahasta.
- Aamen.[5]
Kahdesta edellisestä Isä meidän -rukouksen muodosta käytetään luterilaisessa kirkossa nimitystä ekumeeninen sanamuoto. Tässä muodossa rukous esiintyy Matteuksen evankeliumissa sekä vuosien 1938 ja 1992 raamatunsuomennoksissa.[2] Vuonna 2019 paavi Franciscus muutti katolisen kirkon käyttämän Isä meidän -rukouksen italiankielistä versiota: kun alun perin käännöksessä sanottiin ”Äläkä saata meitä kiusaukseen”, sanotaan uudessa versiossa ”Äläkä anna meidän langeta kiusaukseen”. Syy tähän muutokseen oli tyytymättömyys rukouksen esittämään väitteeseen, että Jumala olisi se, joka johdattaisi rukoilijan syntiin, mitä pidettiin harhaanjohtavana.[6]
Teksti alkukielellä muinaiskreikaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς
- ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου•
- ἐλθέτω ἡ βασιλεία σου•
- γενηθήτω τὸ θέλημά σου,
- ὡς ἐν οὐρανῷ καὶ ἐπὶ τῆς γῆς•
- τὸν ἄρτον ἡμῶν τὸν ἐπιούσιον δὸς ἡμῖν σήμερον•
- καὶ ἄφες ἡμῖν τὰ ὀφειλήματα ἡμῶν,
- ὡς καὶ ἡμεῖς ἀφίεμεν τοῖς ὀφειλέταις ἡμῶν•
- καὶ μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν,
- ἀλλὰ ῥῦσαι ἡμᾶς ἀπὸ τοῦ πονηροῦ.
- Ὅτι σοῦ ἐστιν ἡ βασιλεία καὶ ἡ δύναμις
- καὶ ἡ δόξα εἰς τοὺς αἰῶνας.
- ̓Αμήν.
Teksti latinaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pater noster, qui es in caelis,
- sanctificetur nomen tuum.
- Adveniat regnum tuum;
- fiat voluntas tua
- sicut in caelo et in terra.
- Panem nostrum cotidianum da nobis hodie;
- et dimitte nobis debita nostra,
- sicut et nos dimittimus debitoribus nostris.
- Et ne nos inducas in tentationem.
- Sed libera nos a malo.
- (Quia tuum est regnum
- et potentia et gloria
- per omnia saecula.)
- Amen.
Eksegeettinen rekonstruktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isä!
- Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
- Tulkoon sinun valtakuntasi.
- Anna meille tänä päivänä
- jokapäiväinen leipämme.
- Ja anna meille velkamme anteeksi,
- niin kuin mekin annamme anteeksi niille,
- jotka ovat meille velassa.
- Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen.
- (Aamen.)
Evankeliumeissa rukous on kirjoitettu kahdessa hieman toisestaan poikkeavasta muodossa, joista Luukkaan evankeliumin sisältämää versiota rukouksesta pidetään eksegetiikan piirissä lähimpänä alkuperäistä muotoa. Sen pohjalta osa tutkijoista ovat pyrkineet rekontroimaan rukouksen sellaiseen muotoon, kuin se luultavasti on ollut ennen evankeliumien kirjoittamista. Rukouksen ensimmäinen osa koskee tulevaa Jumalan valtakuntaa ja on eskatologisiin eli lopun ajallisiin pyyntöihin kohdistuva. Seuraava pyyntö koskee ruokaa ja kolmas pyyntö armahtamista.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1368, art. Isä meidän. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
- ↑ a b Matt. 6:9–13
- ↑ Luuk. 11:1–4
- ↑ Suomen ortodoksinen kirkko: ”Herran Rukous; ~ Matt. 6:9-13”, Rukouskirja Orologion, s. 28-29. Toimitustyö, käännösten tarkistus ja uudet käännökset: Aleksander Nyström; kielenhuolto ja muokkaus: Katariina Nikku; liturgisten ohjeiden tarkistaminen: piispa Panteleimon ja Alexandre Kiritchenko. Kuopio: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 2017. ISBN 978-952-301-118-2.
- ↑ Yleisimpiä rukouksia Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 29.1.2009.
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10819945
- ↑ https://historianjeesus.fi/taksonomia-2/4-julistustoiminta/
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katekismus: Isä meidän -rukous (Arkistoitu – Internet Archive)
- Isä meidän -rukous 1312 kielellä