Isosimppu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isosimppu
Myoxocephalus scorpius.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Simppukalat Scorpaeniformes
Heimo: Simput Cottidae
Suku: Myoxocephalus
Laji: scorpius
Kaksiosainen nimi
Myoxocephalus scorpius
(Linnaeus,1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Isosimppu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Isosimppu Commonsissa
Myoxocephalus scorpius 01.jpg
...

Isosimppu (Myoxocephalus scorpius) on Itämeressä ja Pohjois-Atlantilla tavattava simppujen heimon pohjakala. Kuiville nostettu isosimppu voi kurnuttaa kuuluvasti.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosimppu on suuripäinen, kirjavan ja piikkisen oloinen kala. Päässä, kiduskansissa ja kyljissä on useita taaksepäin osoittavia piikkejä ja kyhmyjä. Erityisesti kiduskansien takareunan piikit ovat näyttäviä. Suu on leveä ja paksuhuulinen. Kala on selästä oliivinruskea, kyljissä on pari leveää tummaa poikkikuviota Rintaevät ovat suuret, piikkisiä selkäeviä on kaksi. Etumaista selkäevää lukuun ottamatta evissä on tummat raidat ja rintaevien yläpuolella on valkeat laikut. Koiraan alapuoli on punertava, etenkin kutuaikaan, naaraan oranssinsävyinen, ja siinä on valkoisia läikkiä.

Itämeressä isosimppu kasvaa noin 30 senttimetrin pituiseksi. Kala on nopeakasvuinen, jo parivuotiaana 20-senttinen, viisivuotisena 30-senttinen. Atlantista on tavattu jopa 60-senttisiä simppuja. Ulkonäöltään isosimppu muistuttaa suuresti pienempää, myös Itämeressä esiintyvää piikkisimppua.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosimppu elää Pohjois-Atlantin molemmilla rannikoilla ja myös siihen rajoittuvilla Jäämeren rannoilla sekä Itämeressä. Euroopassa levinneisyys ulottuu Biskajanlahdelta Huippuvuorille ja Vienanmereen ja Novaja Zemljalle, Amerikassa New Yorkista Grönlantiin ja Hudsoninlahdelle.

Ravinto ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosimppu elää yleensä kovilla kivi- ja hiekkapohjilla ja leväkasvillisuudens seassa. Se syö pikkukaloja ja äyriäisiä sekä muita pohjaeläimiä, esimerkiksi kilkkejä ja simpukoita.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosimppu lisääntyy talvella. Naaras laskee joulu-helmikuussa mätinsä yhtenä möykkynä johonkin pohjan koloon, jossa koiras hedelmöittää sen. Mätimunia suurella naaraalla voi olla 30 000 kappaletta. Koiras jää vartioimaan mätiä, kunnes poikaset kuoriutuvat parin kuukauden kuluttua.

Kalastus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosimppua voi saada sivusaaliina verkoilla ja pilkillä, mutta sillä ei ole taloudellista merkitystä, eikä sen lihaa pidetä hyvänä.

Lähteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]