Isosepelkaija

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isosepelkaija
Isosepelkaijakoiras
Isosepelkaijakoiras
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Papukaijat Psittacidae
Suku: Isosepelkaijat Barnardius
Laji: zonarius
Kaksiosainen nimi
Barnardius zonarius
(Shaw, 1805)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Isosepelkaija Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Isosepelkaija Commonsissa

Isosepelkaija (Barnardius zonarius) on australialainen papukaija. Barnardius-suvun lajeja oli aikaisemmin kaksi, mutta nykyisin katsotaan B. barnardin olevan B. zonariuksen alalaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 3742 cm ja paino 123–206 g. Sen höyhenpuku on pääosin vihreä, pää, posket ja niska ovat mustat, kaulassa on kirkkaan keltainen sepel ja pitkä pyrstö on sinikiiltoinen ja valkokärkinen. Naaras muistuttaa koirasta mutta on väreiltään himmeämpi ja sen pää on ennemminkin tummanruskea kuin musta. Nokka on vaaleanharmaa, koivet harmaat ja iiris ruskea.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosepelkaijat elävät laajalla alueella Australian sisäosissa, lajin elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja populaation koko on yli 100 000 yksilöä. Siitä tunnetaan neljä alalajia.

Isosepelkaija on suosittu häkkilintu Euroopassa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laji elää hyvin monenlaisissa elinympäristöissä, kuten jokivarsien eukalyptusmetsiköissä, pensaikoissa, esikaupunkien ja viljelysmaiden metsiköissä.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesintä alkaa elokuussa ja voi jatkua helmikuulle, jos olot ovat suotuisat, jolloin laji voi pesiä kahdesti kesän aikana. Pesä on tavallisesti syvällä eukalyptuksen onkalossa. Naaras munii neljästä kuuteen munaa, tavallisesti viisi, joita se hautoo keskimäärin 20 päivää. Naaras poistuu ruokailemaan vain aikaisin aamulla ja illalla. Koiras vartioi lähipuussa ja varoittaa heti, jos vaara uhkaa. Poikaset jättävät pesän viiden viikon ikäisinä.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokavalio koostuu hedelmistä, pähkinöistä, siemenistä, marjoista, silmuista, kukista ja hyönteisistä sekä niiden toukista. Erityistä herkkua näyttävät olevan erään kurkun (Cucumis myriocarpus) ja vesimelonin (Citrullus lanatus) siemenet sekä pensastupakan (Nicotiana glauca) hedelmät.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Barnardius zonarius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 22.9.2013. (englanniksi)