Isosceles-tekniikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Isosceles-tekniikka on yksi eniten koulutetuista ja käytetyistä moderneista revolverien ja pistoolien ampumistekniikoista. Isosceles-tekniikan otetta aseesta kutsutaan Suomessa myös symmetriseksi otteeksi.[1]

Isosceles-tekniikka muodostetaan Isosceles-asennosta ja symmetrisestä ampumisotteesta.[2]

Ampumisote[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosceles-tekniikassa käytetty symmetrinen ote käsiaseesta muodostetaan epäsymmetrisestä Weaver-otteesta poiketen niin, että molemmat kädet puristavat asetta ja työntävät sen eteenpäin muodostaen käsivarsien ja rintakehän väliin symmetrisen tasakylkisen kolmion. Toisin kuin Turret-tekniikassa, kädet tulisi lukita suoriksi. Näin ampuja ei varsinaisesti tarvitse rekyylinhallintaa vaan ase pysyy lukittujen käsivarsien päässä mahdollistaen näin tarkan ja mahdollisesti nopeankin ampumisen.lähde?

Ampumisasento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isosceles-asento muodostaa otteen kanssa kolmion rintakehän ja käsivarsien väliin, toisin kuin Weaver- ja Turret-tekniikoissa. Asento on tasakylkinen, rintamasuunta eteenpäin. Jalat tulevat samalle leveydelle ja linjalle hartioiden kanssa. Ampujan olisi tarkoitus kyyristyä hivenen eteenpäin. Jotkut ampujat kyyristävät selkäänsä oikein korostetun tarkoituksellisesti.

Kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Poliisikoulun apulaisjohtajana toimineen psykologi Erkki Ellosen mukaan kyljittäinen asento, jota Weaver- ja Turret-tekniikoissa käytetään, on stressi- ja uhkatilanteissa huomattavasti luontevampi reaktio kuin Isosceles-tekniikan tasakylkinen asento.[3]

Muita ampumistekniikoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsiasetekniikoita on kehitelty 1950-luvun jälkeen paljon, ja voikin sanoa että toisen maailmansodan jälkeinen aika on ollut käsiasetekniikoiden kulta-aikaa. Käyttämistekniikat ovat kehittyneet rinta rinnan käsiaseteknologian kanssa. Varteenotettavina vaihtoehtoina sodanjälkeisistä tekniikkamuunnelmista on syytä mainita ainakin Jussilan esittelemät Turret- ja Weaver-tekniikat.[4] Mainitsemisen arvoinen on myös yksi uusimmista ampumistekniikoista, englantilaissyntyisen Paul Castlen kouluttama Center Axis Relock (CAR). Kyse ei CAR:ssa kuitenkaan ole pelkästä ampumistekniikasta, vaan kokonaisesta aseistetun lähitaistelun menetelmästä, jossa CAR-tekniikoiden lisäksi saatetaan harjoitella myös ampujakohtaisesti soveltamaan muita itselle istuvia ampumistekniikoita eri tilanteisiin. Järjestelmä ei liene vielä rantautunut Suomeen laajemmassa mittakaavassa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jussila, Jorma. Käsiase Ammattikäytössä. Hämeenlinna, Karisto, 1997. Sivut 58.
  2. Jussila, Jorma. Käsiase Ammattikäytössä. Hämeenlinna, Karisto, 1997. Sivut 58 ja 60.
  3. Jussila, Jorma. Käsiase Ammattikäytössä. Hämeenlinna, Karisto, 1997. Sivut 60–1.
  4. Jussila, Jorma. Käsiase Ammattikäytössä. Hämeenlinna, Karisto, 1997. Sivu 60.