Isoriikinkukkokehrääjä
| Isoriikinkukkokehrääjä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Kehrääjämäiset Bombycoidea |
| Heimo: | Riikinkukkokehrääjät Saturniidae |
| Alaheimo: | Saturniinae |
| Suku: | Saturnia |
| Laji: | pyri |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Saturnia pyri |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Isoriikinkukkokehrääjä (Saturnia pyri) on Euroopan kookkain luonnonvarainen perhoslaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isoriikinkukkokehrääjän siipien kärkiväli voi olla jopa 9–17 cm, koiraat ovat naarasta pienempiä. Perhonen on yleisväritykseltään ruskean harmaa ja kaikissa siivissä on kirjava silmätäplä. Etusiipien tyvi ja selkä ovat tumman suklaanruskeat.[1][2]
-
-
♂ -
♂ △
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isoriikinkukkokehrääjä esiintyy Pohjois-Afrikassa, Euroopassa lähinnä Alppien eteläpuolella ja levinneisyysalue jatkuu pitkälle Aasiaan. Lentää elinalueellaan maaliskuun lopusta kesäkuuhun.
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji lentää öisin. Isoriikinkukkokehrääjä elää avoimessa maastossa, jossa on joitakin pensaita ja puita. Talvehtii kotelona yhdestä kahteen kertaa.
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan pääasiallinen ravintokasvi on saksanpähkinä, mutta laji kelpuuttaa myös koko joukon muita lajeja.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saturnia
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- Plantwise: Giant emperor moth (Saturnia pyri) (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Saturnia pyri (giant emperor moth) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Saturnia pyri, the Giant peacock moth (englanniksi)