Isolehtikuusipistiäinen
| Isolehtikuusipistiäinen | |
|---|---|
 Isolehtikuusipistiäisen toukkia |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Sahapistiäiset Symphyta |
| Yläheimo: | Tenthredinoidea |
| Heimo: | Lehtipistiäiset Tenthredinidae |
| Alaheimo: | Nematinae |
| Suku: | Pristiphora |
| Laji: | erichsonii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pristiphora erichsonii |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Isolehtikuusipistiäinen (Pristiphora erichsonii) on lehtipistiäisten heimoon kuuluva hyönteinen.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isolehtikuusipistiäinen on noin yhdeksän millimetriä pitkä. Sillä musta pää ja keskiruumis. Takaruumista kiertää oranssi nauha. Toukat ovat täysikasvuisina puolitoista senttimetriä pitkiä, mustapäisiä ja päältä harmaanvihreitä, alta vaaleampia.[1][2]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Isolehtikuusipistiäiset viihtyvät kosteilla alueilla, jossa niitä saalistavat pikkujyrsijät eivät viihdy. Pistiäiset munivat puuhun, jossa jälkeläiset viettävät toukkavaiheen. Puuksi kelpaavat kaiken kokoiset ja ikäiset siperian- ja euroopanlehtikuuset.[1]
Laji parveilee kesä–heinäkuussa. Naaras laskee 40–50 munaa lehtikuusen pitkäversojen toiselle puolelle tehtyyn taskuun, mikä saa versot kiertymään. Toukat kuoriutuvat loppukesällä ja siirtyvät lyhytversoihin. Toukat elävät puussa 2,5–4 viikkoa neulasia syöden. Ne liikkuvat ryhmänä ja syövät yhden oksan paljaaksi ennen kuin siirtyvät seuraavaan. Aikanaan pudottautuvat maahan ja valmistavat kotelokopan, jossa ne yleensä talvehtivat ennen koteloitumista. Toukat koteloituvat yleensä seuraavana kesänä, joskus kuitenkin jo syksyllä. Seuraavan vuoden alkukesällä aikuiset kuoriutuvat koteloistaan ja aloittavat parveilun.[1][2]
Isolehtikuusipistiäinen on metsätaloudelle haitallinen tuhohyönteinen. Toukat voivat suurina määrin kaluta puun paljaaksi, mikä hidastaa vuosikasvua ja altistaa puun sairauksille.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fauna Europaea (Arkistoitu – Internet Archive)
- McLean, John A. 2002. Forest Entomology Textbook Challenge for the 21st Century (Arkistoitu – Internet Archive). (englanniksi)
- Metsätuho-opas (Arkistoitu – Internet Archive). Metsäntutkimuslaitos.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Metsätuho-opas: Isolehtikuusipistiäinen (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b McLean: http://web.forestry.ubc.ca/fetch21/FRST308/lab5/pristiphora_erichsonii/sawfly.html (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Isolehtikuusipistiäinen (Pristiphora erichsonii)
- iNaturalist: Isolehtikuusipistiäinen (Pristiphora erichsonii)
- ITIS: Pristiphora erichsonii (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Pristiphora erichsonii, larch sawfly (englanniksi)
- Iowa State University, Bug Guide: Species Pristiphora erichsonii - Larch Sawfly (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Pristiphora erichsonii (englanniksi)
- Plantwise: larch sawfly, Pristiphora erichsonii (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Pristiphora erichsonii (larch sawfly) (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Pristiphora erichsonii, the Larch sawfly (englanniksi)