Isokaze

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isokaze / 磯風
Isokaze
Isokaze
Naval Ensign of Japan.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Sasebon telakka
Kölinlasku 1938
Laskettu vesille 19. kesäkuuta 1939
Palveluskäyttöön 30. marraskuuta 1940
Palveluskäytöstä upotettu 7. huhtikuuta 1945
Tekniset tiedot
Uppouma 2065 tonnia (kuiva)
2529 tonnia (kuormattu)
Pituus 118,5 m (kokonaispituus)
116,2 m (vesiraja)
Leveys 10,8 m
Syväys 3,76 m
Koneteho 52000 hv
Nopeus 35 solmua
Miehistöä 240
Aseistus 6 5"/L50 (127mm) 3-vuoden tykkiä kaksiputkisissa tyypin C torneissa
28 25 mm ilmatorjuntatykkiä
4 13 mm ilmatorjuntatykkiä
8 24 tuuman torpedoputkea
36 syvyyspommia

Isokaze (jap. 磯風, isokaze) oli Keisarillisen Japanin laivaston Kagerō-luokan hävittäjä toisessa maailmansodassa.

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokaze liitettiin palvelukseen otettaessa 1. Laivaston 1. Hävittäjälaivueen 17. Hävittäjäviirikköön päällikkönään Toyoshima Shunichi[1]. Alus matkasi 18.-22. marraskuuta laivueen mukana Saekista Etorofuun Kuriileille. Se suojasi 7. joulukuuta amiraali Nagumon lentotukialuksia hyökättäessä Pearl Harboriin, mistä alus palasi 24. joulukuuta Kureen[1].[2]

1942[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokaze suojasi 8.-14. tammikuuta 1942 lentotukialusosastoa Japanista Trukille ja sieltä edelleen hyökättäessä 20. tammikuuta Rabauliin. Alus suojasi Akagia ja Kagaa näiden tarjotessa ilmatukea Rabaulin ja Kaviengin maihinnousuosastoille, minkä jälkeen se palasi 27. tammikuuta Trukille. Alus suojasi 1.-8. helmikuuta lentotukialusosastoa hyökättäessä Yhdysvaltain laivastoa vastaan, minkä jälkeen se purjehti Palaulle.[3]

Isokaze suojasi 19. helmikuuta Port Darwiniin hyökkääviä lentotukialuksia ja edelleen 21. helmikuuta Staring Bayhin Celebesille[4]. Alus poistui 25. helmikuuta Celebesistä suojaten lentotukialuksia Jaavan eteläpuolisilla alueilla. Alus suojasi 7. maaliskuuta Joulusaaria pommittaneita Kongoa ja Harunaa, kunnes se palasi 11. maaliskuuta Staring Bayhin.

Isokaze lähti 27. maaliskuuta Staring Baystä suojaamaan Intian valtamerelle matkaavaa laivasto-osastoa[5]. 17. Hävittäjäviirikkö liitettiin 10. huhtikuuta 10. Hävittäjälaivueeseen. Alus saapui 27. huhtikuuta Kureen, jossa se siirrettiin telakalle huollettavaksi.

Isokaze suojasi 4.-5. kesäkuuta amiraali Nagumon Iskuosastoa Midwayn taistelussa[6]. Alus avusti Soryua, jolta se yhdessä Hamakazen kanssa pelasti miehistön ennen aluksen uppoamista[7]. Laivue liitettiin 14. heinäkuuta 3. Laivastoon. Alus matkasi 8.-15. elokuuta Kuresta Rabauliin, jossa se määrättiin Chokain tukilaivaksi.[1]

Isokaze suojasi 22.-23. elokuuta Chokaita matkalla Rabaulista Shortlandsiin. Alukset tulittivat 24. elokuuta Henderson Fieldin lentokenttää. Se kuului 25. elokuuta Guadalcanalin joukkojenkuljetussaattueeseen Itäisten Salomonien taistelussa, minkä jälkeen se matkasi 26. elokuuta Shortlandsiin.

Isokaze suojasi 4.-6. syyskuuta joukkojenkuljetussaattuetta Shortlandsista Rabauliin. Alus osallistui 10.-11. syyskuuta Goodenough saaren evakuointiin, joka lopulta peruutettiin ilmahyökkäysten vuoksi. Alus kärsi ilmahyökkäyksissä vähäisiä vaurioita lähelle pudonneista pommeista. Alus kuljetti 13.-14. syyskuuta Rabaulista Gizolle täydennyksiä, minkä jälkeen se palasi 17. syyskuuta Rabauliin.

Isokaze pelasti 25.-27. syyskuuta yhdessä Mochizukin kanssa ilmahyökkäyksessä uponneen hävittäjä Yayoin eloonjääneet Normandisaarelta, minkä jälkeen alus matkasi 30. syyskuuta Trukille.

Isokaze suojasi 26. lokakuuta amiraali Aben osastoa Santa Cruzin taistelussa. Alus suojasi 2.-7. marraskuuta Zuihoa ja Kumanoa Trukilta Japaniin, jossa se siirrettiin telakalle huollettavaksi. Aluksen päällikkyyden otti 22. marraskuuta Kamiura Sumiya. Alus suojasi 30. marraskuuta- 8. joulukuuta Myōkōa ja Haguroa joukkojenkuljetuksessa Jokosukasta Trukin kautta Rabauliin. Alus palasi 10. joulukuuta Trukille. Alus suojasi 16.-20. joulukuuta Junyoa osaston suojatessa joukkojensiirtoa Wewakille ja Madangiin.

1943[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokaze siirtyi 25.-28. joulukuuta Trukilta Rabauliin, josta se suojasi 5.-10. tammikuuta 1943 joukkojenkuljetussaattueen Laeen ja takaisin. Alus upotti 10. tammikuuta yhdessä Maikazen kanssa USS Argonautin. Se palasi 13. tammikuuta Shortlandsiin.

Isokaze suojasi kuukauden lopun joukkojenkuljetussaattueita Guadalcanalille, Rekataan ja Kolombangaraan, kunnes se helmikuun alusta alkaen osallistui Guadalcanalin evakuointiin. Alus suojasi 7. helmikuuta Russelinsaarten evakuointiosastoa, minkä aikana se vaurioitui 8. helmikuuta ilmahyökkäyksessä pommin osuessa suoraan aluksen perään surmaten kymmenen miehistönjäsentä. Alus matkasi 8.-9. helmikuuta Shortlandsista Rabauliin, jossa se siirrettiin telakalle korjattavaksi. Se siirtyi 27. helmikuuta-2. maaliskuuta edelleen Trukiin, jossa sen korjauksia jatkettiin. Alus suojasi lentokoneidenkuljetusalus Keiyomarua Trukilta Kureen, jossa sen korjauksia jatkettiin.

Isokaze suojasi 10.-15. heinäkuuta laivastoa Japanista Trukille. Alus suojasi 19.-21. heinäkuuta Nisshiniä, Mogamia, Oyodoa ja Aganoa kuljetettaessa joukkoja Trukilta Rabauliin, mistä se suojasi 21.-22. heinäkuuta Nisshiniä Shortlandsiin. Alus pelasti upotetun Nisshinin eloonjääneet.

Isokaze suojasi 24.-26. heinäkuuta Mogamia, Oyodoa ja Aganoa Rabaulista Trukille, josta se suojasi 6.-8. elokuuta Myōkōa ja Haguroa Rabauliin. Alus osallistui 17.-18. elokuuta Horaniun taisteluun kuljetettaessa joukkoja Vella Lavellaan. Se osallistui elokuun lopulla Rekatan evakuointiin.

Isokaze kuljetti täydennyksiä 1. syyskuuta Tuluvulle ja 4. syyskuuta Bukaan ennen kuin syys-lokakuun vaihteessa suojasi joukkojen evakuointia Kolombangaralta. Aluksen ollessa suojaamassa 6.-7. lokakuuta Vella Lavellan evakuointia se kohtasi Yhdysvaltain laivaston hävittäjäosaston Vella Lavellan taistelussa. Alus suojasi 8.-10. lokakuuta Suzuyaa Rabaulista Trukille.

Isokaze suojasi 17.-26. lokakuuta laivastoa Trukilta Eniwetokille torjuttaessa Yhdysvaltain laivaston lentotukialusrynnäkköä alueelle ja sen jälkeen paluun Trukille. Aluksen päälliköksi tuli 1. marraskuuta Maeda Saneho, jonka komennossa alus suojasi joukkojenkuljetussaattueen Trukilta Kaviengiin. Alus osui 4. marraskuuta miinaan Kaviengissa. Alus palasi Trukille kaksi päivää myöhemmin.

Isokaze matkasi 12.-18. marraskuuta vaurioituneen Shiratsuyun kanssa Kureen, jossa alus siirrettiin telakalle korjattavaksi. Todennäköisesti tämän telakoinnin aikana aluksen X-torni vaihdettiin kahdella kolmiputkisella 25 millimetrin ilmatorjuntatykillä.

1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokaze suojasi 6.-26. tammikuuta 1944 joukkojenkuljetusalus Asakamarua Jokosukasta Eniwetokin ja Kwajaleinin kautta Trukille. Alus suojasi 1.-4. helmikuuta laivaston yksiköitä Trukilta Palaulle, minkä jälkeen se palasi 8. helmikuuta Trukille. Alus suojasi 10.-13. helmikuuta uudelleen laivaston yksiköitä Trukilta Palaulle, mistä se edelleen suojasi 16.-21. helmikuuta osaston Linggaan.

Isokaze suojasi 11. maaliskuuta-1. huhtikuuta saattueen Linggasta Palaun kautta Davaolle, josta se suojasi 5.-9. huhtikuuta saattueen Linggaan. Alus suojasi 12.-15. toukokuuta laivaston Linggasta Tawitawille.

Isokaze suojasi 19.-20. kesäkuuta amiraali Ozawan Force A:ta Filippiinienmeren taistelussa. Alus pelasti torpedoidun lentotukialus Taihōn eloonjääneet. Alus suojasi 8.-20. heinäkuuta Kongoa, Nagatoa ja Mogamia joukkojensiirrossa Kuresta Okinawalle ja edelleen Mainilan kautta Linggaan.

Isokaze purjehti 12.-19. syyskuuta Linggasta Kureen hakemaan Fusōa ja Yamashiroa, jotka se saattoi 22. syyskuuta-4. lokakuuta Linggaan. Alus suojasi 18.-20. lokakuuta laivaston Linggasta Bruneihin. Se suojasi 23.-25. lokakuuta amiraali Kuritan 1. Peitehyökkäysosastoa Leytenlahden taistelussa. Alus osallistui 25. lokakuuta Samarin edustalla torpedohyökkäykseen Yhdysvaltain laivaston saattuetukialuksia vastaan sekä hävittäjä USS Johnstonin upottamiseen.

Kuritan laivaston ainoat jäljelle jääneet hävittäjät Isokaze ja Yukikaze saattoivat 28. lokakuuta laivaston takaisin Bruneihin. Alus tankattiin matkalla Nagatosta. Alus suojasi 9.-12. marraskuuta laivaston Sulumerelle tuettaessa Leyten joukkojensiirtoja. Viirikkö liitettiin 15. marraskuuta 2. Laivaston 2. Hävittäjälaivueeseen.

Isokaze suojasi 16.-24. marraskuuta laivaston Bruneista Kureen. Alus pelasti 21. marraskuuta uppoavalta Kongolta 91 eloonjäänyttä. Alus suojasi 25. marraskuuta Nagaton siirron Jokosukaan, josta se suojasi 28.-29. marraskuuta Shinanon matkan Sisämerelle, jossa se pelasti torpedoidulta alukselta henkiinjääneet. Alus lähti 31. joulukuuta Mojille suojaten Ryūhōa ja Formosalle matkaavaa saattuetta HI-87.

1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isokaze saattoi 8. tammikuuta 1945 vaurioituneen hävittäjä Hamakazen Makoon. Alus suojasi 12.-18. tammikuuta Ryūhōa Keelungista Kureen. Se oli tammikuusta maaliskuuhun täydennettävänä ja koulutettavana Sisämerellä.

Isokaze suojasi 6.- 7. huhtikuuta 1945 taistelulaiva Yamatoa Seton sisämereltä Okinawalle. Matka liittyi operaatio Ten-Goon eli hyökkäykseen liittoutuneita vastaan Okinawalla. Yhdysvaltain laivaston Task Force 58:n lentokoneet osuivat 7. huhtikuuta Isokazeen, joka menetti ohjattavuutensa. Aluksella sai surmansa kaksikymmentä ja 54 haavoittui. Yukikaze pelasti alukselta 285 eloonjäänyttä, joiden mukana pelastui aluksen päällikkö Maeda sekä viirikönkomentaja Shintani Kiichi. Alus upotettiin tykkitulella 150 merimailia Nagasakista lounaaseen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two − an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Dull, Paul S.: A Battle History of the Imperial Japanese Navy (1941-1945). Annapolis, MD, USA: Naval Institute Press, 2007. ISBN 978-1-59114-219-5. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Whitley, M. J. s. 201
  2. Dull, Paul S. s. 11
  3. Dull, Paul S. s. 102
  4. Dull, Paul S. s. 54
  5. Dull, Paul S. s. 111
  6. Dull, Paul S. s. 139
  7. Dull, Paul S. s. 153

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koordinaatit: 30°28′N, 128°55′E