Islannin kulttuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Islannin kulttuurilla tarkoitetaan islannin kielistä kulttuuria nykyisessä Islannissa.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islannissa syntyi kukoistava saagakirjallisuus ja epiikka jo keskiajalla.

Merkittävintä vanhassa islantilaisessa kirjallisuudessa on rikas edda- ja skaldirunous. Skaldirunot ylistävät tavallisesti jotain historiallista henkilöä, usein ruhtinasta, jonka hovissa laulaja oleskelee. Ne ovat myös nimeltä tunnettujen henkilöiden ("skaldien") sepittämiä. Kuuluisin skaldeista oli Egill Skallagrímsson.

Varsin huomattavaa on myös suorasanainen saaga-kirjallisuus, joka on sisällykseltään historiallista tai myyttistä laatua ja muodoltaan taiteellista. Tärkeimmät saagat ovat Egillin saaga ja Njálin saaga. Vuoden 1200 vaiheilla saagoja oli olemassa melkein kaikista Norjan kuninkaista. Nämä kokoelmat ovat olleet lähteinä Snorri Sturlusonin Heimskringlalle. Tieteellisen kirjallisuuden tuotteista on tärkein Nuorempi Edda.

Klassisen Islannin kirjallisuuden suuruudenaika päättyy 1200-luvulla. Uskonpuhdistus toi mukanaan uuden henkisen kohoamisen. Kirjallisuus sai uskonnollisen leiman; maallinen kirjallisuus heräsi vasta 1700-luvulla. 1800-luvulla kansalliset pyrinnöt astuivat etualalle.

1900-luvun alkupuolen kirjailijoista monet, kuten Jóhann Sigurjónsson, Gunnar Gunnarsson ja Gudmundur Kamban kirjoittivat ennen Islannin itsenäistymistä tanskaksi.[1]

Halldór Laxness sai Nobelin 1955.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Björk, Sugarcubes ja Sigur Rós ovat tunnetuimpia kevyen musiikin esittäjiä. Reykjavikissä toimii maan ainoa sinfoniaorkesteri.

Kuvataide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Islannin kuvataide oli pitkään kirkkotaidetta. 1800-luvulla aloittivat ensimmäiset maalliset kuvataiteilijat. Einar Hákonarson (s. 1945) on tunnettu ekspressionisti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.