Islannin kulttuuri
Sivulta puuttuu Islannin kulttuurilla tarkoitetaan islannin kielistä kulttuuria nykyisessä Islannissa.
Sisällysluettelo |
Kirjallisuus [muokkaa]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sekavuuksia ja virheellisyyksiä |
Islannissa syntyi kukoistava saagakirjallisuus ja epiikka jo keskiajalla.
Merkittävintä vanhassa islantilaisessa kirjallisuudessa on rikas edda- ja skaldirunous. Skaldirunot ylistävät tavallisesti jotain historiallista henkilöä, usein ruhtinasta, jonka hovissa laulaja oleskelee. Ne ovat myös nimeltä tunnettujen henkilöiden ("skaldien") sepittämiä. Kuuluisin skaldeista oli Egill Skallagrímsson.
Varsin huomattavaa on myös suorasanainen saaga-kirjallisuus, joka on sisällykseltään historiallista tai myyttistä laatua ja muodoltaan taiteellista. Tärkeimmät saagat ovat Egillin saaga ja Njálin saaga. Vuoden 1200 vaiheilla saagoja oli olemassa melkein kaikista Norjan kuninkaista. Nämä kokoelmat ovat olleet lähteinä Snorri Sturlusonin Heimskringlalle. Tieteellisen kirjallisuuden tuotteista on tärkein Nuorempi Edda.
Klassisen Islannin kirjallisuuden suuruudenaika päättyy 1200-luvulla. Uskonpuhdistus toi mukanaan uuden henkisen kohoamisen. Kirjallisuus sai uskonnollisen leiman; maallinen kirjallisuus heräsi vasta 1700-luvulla. 1800-luvulla kansalliset pyrinnöt astuivat etualalle.
1900-luvun alkupuolen kirjailijoista monet, kuten Jóhann Sigurjónsson, Gunnar Gunnarsson ja Gudmundur Kamban kirjoittivat ennen Islannin itsenäistymistä tanskaksi.[1]
Halldór Laxness sai Nobelin 1955.
Musiikki [muokkaa]
Björk, Sugarcubes ja Sigur Rós ovat tunnetuimpia kevyen musiikin esittäjiä. Reykjavikissä toimii maan ainoa sinfoniaorkesteri.
Kuvataide [muokkaa]
Islannin kuvataide oli pitkään kirkkotaidetta. 1800-luvulla aloittivat ensimmäiset maalliset kuvataiteilijat. Einar Hákonarson (s. 1945) on tunnettu ekspressionisti.
Lähteet [muokkaa]
