Isaac Abrabanel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isaac Abrabanel
Maalaus Isaac Abrabanelistä vuosilta 1490—1508.
Maalaus Isaac Abrabanelistä vuosilta 1490—1508.
Syntynyt 1437
Lissabon
Kuollut 1508
Venetsia

Isaac Abrabanel (14371508) oli Portugalissa syntynyt juutalainen valtiomies ja filosofi. Hän teki useita kirjallisia teoksia, jotka käsittelivät lähinnä apologetiikkaa, filosofiaa ja eksegetiikkaa.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isaac Abrabanel syntyi Lissabonissa vuonna 1437 hovimies ja kauppiasperheeseen. Nuorena hän sai sekä uskonnollisen että sekulaarin koulutuksen. 25-vuotiaaksi mennessä hän oli jo pitänyt puheita Raamatun sisällöstä synagogassa. Isänsä Judahin tavoin hän toimi Portugalin kuningas Alfonso IV:n taloudenhoitajana ja johti taloutta menestyksekkäästi. Alfonson vallan perinyt João II syytti häntä salaliitosta, minkä takia hänen piti paeta Kastiliaan kahdeksi vuodeksi vuonna 1481. Kastiliassa hän yritti epäonnistuneesti estää juutalaisten karkoituksen maasta. Vuonna 1492 hän muutti Napoliin Ferdinand I:n palvelukseen. Vuonna 1503 hän muutti lopulta Venetsiaan, missä hän osallistui muun muassa Venetsian ja Portugalin välisen diplomatian hoitoon. Abranel kuoli Venetsiassa vuonna 1508.[1]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abrabanel teki suurimman osan teoksistaan Italiassa ja suurin osa niistä julkaistiin 1500-luvulla[1]. Teoksissa on usein viittauksia Maimonideksen kirjoituksiin, joita Abrabanel usein kritisoi. Hänen filosofinen tuotantonsa onkin lähinnä Maimonideksen kommentteja. Erityisesti hän kommentoi Maimonideksen teosta Eksyneiden opas ja teorioita maailmasta, sen synnystä ja juutalaisuuden perusteita. Hän uskoi luomisen voineen tapahtua vain ex nihilo, eli tyhjästä. Profeetoista ja profetioista hän oli samaa mieltä Maimonideksen kanssa ja uskoi, että profeetaksi saattoi tulla vain puhdassydämminen henkilö, joka saattoi muuten olla kuka tahansa Jumalan tehtävään valitsema.[2] Maimonideksen esittämistä juutalaisuuden 13 prinsiipistä Abrabanel oli sitä mieltä, että mikään niistä ei voinut olla toista tärkeämpi, koska ne olivat kaikki luonteeltaan yliluonnollisia[3]. Abrabanel arvosteli myös joissain Raamatun kohdissa hänen mielestään ilmenevää tukea monarkialle. Hänen mielestään esimerkiksi Venetsiassa ja Genovassa vallinnut tehtäviinsä valittujen tuomarien hallitusmuoto oli monarkiaa parempi. Tätä mallia hän ehdotti myös mahdollisen uuden Israelin hallinnon muodoksi. Hän oli myös sitä mieltä, ettei tuleva messias olisi kuningas, vaan tuomari ja profeetta.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Dan Cohn-Sherbok: Fifty Key Jewish Thinkers. Routletge, 2007. ISBN 0-203-08874-3. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Cohn-Sherbok 2007, s. 3
  2. Cohn-Sherbok 2007, s. 4
  3. Cohn-Sherbok 2007, s. 5
  4. Cohn-Sherbok 2007, s. 6