Iron Man 2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iron Man 2
Ohjaaja Jon Favreau
Käsikirjoittaja Justin Theroux
Perustuu Stan Leen, Larry Lieberin, Don Heckin ja Jack Kirbyn sarjakuvahahmoon
Rautamies
Tuottaja Kevin Feige
Säveltäjä John Debney
Kuvaaja Matthew Libatique
Leikkaaja
Tuotantosuunnittelija J. Michael Riva
Pukusuunnittelija Mary Zophres
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö
Levittäjä Paramount Pictures[a]
Ensi-ilta
Kesto 125 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 200 000 000 dollaria[1]
Tuotto 623 933 331 dollaria
Edeltäjä Iron Man
Seuraaja Iron Man 3
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Iron Man 2 on yhdysvaltalainen Marvelin sarjakuviin perustuva supersankarielokuva, joka perustuu Marvel Comicsin Rautamies-sarjakuvahahmoon. Se on jatko-osa vuonna 2008 ilmestyneelle Iron Manille sekä Marvel Cinematic Universen (MCU) ensimmäisen vaiheen kolmas elokuva. Elokuvan ohjasi Jon Favreau ja käsikirjoitti Justin Theroux. Elokuvan ensi-ilta oli Suomessa 5. toukokuuta 2010. Sen on ohjannut Jon Favreau. Elokuvan pääosissa ovat Robert Downey Jr., Gwyneth Paltrow, Don Cheadle, Scarlett Johansson, Sam Rockwell, Mickey Rourke ja Samuel L. Jackson. Kuusi kuukautta edellisen elokuvan tapahtumien jälkeen Tony Stark kieltäytyy edelleen luovuttamasta Yhdysvaltain hallitukselle Rautamies-teknologiaansa ja yrittäen samalla käsitellä rinnassaan olevan kaarireaktorin terveysvaikutuksia. Samaan aikaan venäläinen tiedemies Ivan Vanko on kehittänyt samanlaista teknologiaa ja rakentanut omia aseitaan kostaakseen Starkin perheelle, liittoutumalla tämän kilpailijan Justin Hammerin kanssa.

Elokuvassa kuullaan muun muassa AC/DC-yhtyeen musiikkia. Elokuvan yhteydessä ilmestyi AC/DC-kokoelma Iron Man 2, mutta useimpia levyn kappaleita ei käytetä itse elokuvassa.

Iron Man 2 sai ensiesityksensä El Capitan Theatressa 26. huhtikuuta 2010 ja elokuvateattereihin se ilmestyi Suomessa 5. toukokuuta 2010 ja Yhdysvalloissa 7. toukokuuta 2010. Elokuvan jatko-osa, Iron Man 3, sai ensi-iltansa 3. toukokuuta 2013.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä media käsittelee sitä kuinka Tony Stark on paljastanut olevansa Rautamies. Ivan Vanko, jonka isä Anton Vanko oli juuri kuollut, kuulee tästä ja alkaa rakentaa samanlaista pientä kaarireaktoria kuin Starkilla. Kuusi kuukautta myöhemmin Starkista on tullut supertähti ja käyttää Rautamiehen pukuaan rauhan tarkoituksiin, mutta vastustaa sen suunnitelmien myymistä hallitukselle. Hän järjestää uudelleen Flushing Meadows–Corona Parkissa Stark-näyttelyn jatkaakseen isänsä, Howardin, perintöä.

Rinnassa olevan kaarireaktorin palladium-ydin, joka pitää Starkin elossa ja toimii haarnsikan virtalähteenä, myrkyttää häntä hitaasti, eikä hän löydä sille sopivaa korviketta. Alkaen tulla lähestyvän kuolemansa vuoksi yhä enemmän epätoivoiseksi ja huolimattomaksi, Stark nimittää henkilökohtaisen avustajansa, Pepper Pottsin, Stark-yhtiöiden uudeksi toimitusjohtajaksi ja palkkaa uudeksi avustajakseen Natalie Rushmanin. Stark osallistuu Monaco Grand Prixiin ja joutuu kesken kisan sähköisiä ruoskia käyttävän Vankon hyökkäämäksi. Stark pukeutuu 5. mallin haarniskaansa ja kukistaa Vankon, mutta samalla hänen pukunsa vaurioituu. Vanko selitti aikoneensa todistaa, ettei Rautamies ole voittamaton. Vaikuttuneensa tästä Starkin kilpailija, Justin Hammer, lavastaa Vankon kuoleman vapauttaessaan tämän vankilasta ja pyytää tätä rakentamaan useita haarniskoja Starkin saavutusten ylittämiseksi. Ollessaan juhlimassa ns. viimeistä syntymäpäiväänsä, Stark juo itsensä humalaan mallin 4 haarniska yllään. Yhdysvaltain ilmavoimien luutnantti James Rhodes ottaa Starkin haarniskan 2. mallin prototyypin ja yrittää pysäyttää hänet. Taistelu päättyy pattitilanteeseen, jolloin Rhodes takavarikoi käyttämänsä haarniskan ilmavoimille.

Nick Fury, S.H.I.E.L.D.:n johtaja, kertoo Starkille "Rushmanin" olleen peitetehtävissä ollut agentti Natasha Romanoff ja että Starkin isä, Howard Stark, oli yksi S.H.I.E.L.D.:n perustajista, jonka Fury henkilökohtaisesti tunsi. Fury selitti Vankon isän kehittäneen kaarireaktorin yhdessä Howardin kanssa, mutta Antonin yrittäessä myydä se Howard karkotti hänet maasta. Anton joutui tämän jälkeen neuvostoliittolaisten vankileirille. Fury antaa Starkille myös tämän isän vanhaa materiaalia; vuoden 1974 Stark-näyttelyn dioraamaan piilotetun viestin, josta löytyy uuden alkuaineen koostumuksesta kertova diagrammi. Tietokoneensa J.A.R.V.I.S.:n avulla Stark onnistuu syntetisoimaan sitä. Kuullessaan Vankon olevan yhä elossa, hän asettaa uutta alkuainetta kaarireaktoriinsa ja pääsee eroon palladiumin aiheuttamasta myrkytyksestä.

Näyttelyssä Hammer paljastaa Vankon uudet haarniskoihin puetut yksiköt, joita johtaa Rhodes päivitetyllä versiolla 2. mallin haarniskasta. Stark saapuu paikalle uudessa mallin 6 haarniskassa varoittaakseen Rhodesia, mutta Vanko ottaa kauko-ohjauksella valtaansa yksiköt sekä Rhodesin puvun ja hyökkää Rautamiehen kimppuun. Poliisit pidättävät Hammerin, kun taas Romanoff sekä Starkin henkivartija Happy Hogan seuraavat Vankoa Hammerin tehtaalle. Vanko pakenee, mutta Romanoff auttaa Rhodesia saamaan haarniskansa jälleen hallintaan. Stark ja Rhodes kukistavat yhdessä Vankon, joka tekee itsemurhan räjäyttämällä itsensä ja kaikki yksikkönsä.

Fury ilmoittaa haluavansa Starkin toimivan vain S.H.I.E.L.D.:n konsulttina tämän hankalan luonteen vuoksi. Stark suostuu tähän sillä ehdolla, että hän ja Rhodes saavat molemmat kunniamitalit sankaruudestaan. Lopputekstien jälkeisessä kohtauksessa S.H.I.E.L.D.:n agentti Phil Coulson raportoi löytäneensä suuren vasaran kraatterin pohjalta New Mexicon autiomaasta.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Robert Downey Jr.  Tony Stark / Rautamies  
 Gwyneth Paltrow  Virginia ”Pepper” Potts  
 Don Cheadle  James ”Rhodey” Rhodes / Sotakone  
 Scarlett Johansson  Natasha Romanoff / Musta Leski  
 Sam Rockwell  Justin Hammer  
 Mickey Rourke  Ivan Vanko  
 Samuel L. Jackson  Nick Fury  
 Clark Gregg  Phil Coulson  
 John Slattery  Howard Stark  
 Garry Shandling  senaattori Stern  
 Paul Bettany  J.A.R.V.I.S. (ääni)  
 Kate Mara  marsalkka  
 Leslie Bibb  Christine Everhart  
 Jon Favreau  Happy Hogan  
 Yevgeni Lazarev  Anton Vanko  
 Olivia Munn  Chess Roberts  
 Stan Lee  itseään (cameo)  

Jon Favreaun poika Max näyttelee Rautamies-naamiota pitävää poikaa, jonka Stark pelastaa Hammerin yksiköiltä. Tästä tehtiin myöhemmin nuoren Peter Parkerin ensiesiintyminen MCU:ssa. Hämähäkkimiehen myöhempi näyttelijä Tom Holland, Feige ja Spider-Man: Homecomingin ohjaaja Jon Watts vahvistivat tämän kesäkuussa 2017.[5][6]

Jatko-osa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Iron Man 3

Iron Man 2:n julkaisun jälkeen The Walt Disney Studios suostui maksamaan Paramountille vähintään 115 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisista levitysoikeuksista Iron Man 3:lle ja The Avengersille.[7] Disney, Marvel ja Paramount ilmoittivat Iron Man 3:n ensi-illaksi 3. toukokuuta 2013.[8] Suomessa elokuva sai ensi-iltansa 24. huhtikuuta 2013.[9] Elokuvan ohjasi Shane Black ja käsikirjoituksesta vastasi Drew Pearce. Downeyn, Paltrowin ja Cheadlen palatessa vanhoihin rooleihinsa, Ben Kingsley näytteli Trevor Slatterya, Guy Pearce Aldrich Killiania ja Rebecca Hall Maya Hansenia.

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heinäkuussa 2013 elokuvan levitysoikeudet siirtyivät Paramount Picturesilta Walt Disney Studiosille.[2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Iron Man 2 Dark Horizons Viitattu 1.5.2010 (englanniksi)
  2. Tadena, Nathalie: Disney Acquires Distribution Rights to Four Marvel Films From Paramount The Wall Street Journal. Arkistoitu 13.11.2020. Viitattu 18.10.2017. (englanniksi)
  3. Finke, Nikki: Disney Completes Purchase of Marvel Home Entertainment Distribution Rights Deadline Hollywood. 2.7.2013. Viitattu 18.10.2017. (englanniksi)
  4. Palmeri, Christopher: Disney Buys Rights to Four Marvel Movies From Viacom's Paramount Bloomberg. 2.7.2013. Viitattu 18.10.2017. (englanniksi)
  5. Bradley, Bill: Tom Holland Confirms Popular Fan Theory: Spider-Man Was In ‘Iron Man 2’ HuffPost. 26.6.2017. Arkistoitu 29.6.2017. Viitattu 29.6.2017. (englanniksi)
  6. Ryan, Mark: ‘Spider-Man: Homecoming’ Director Jon Watts Explains Real Story Behind Peter Parker’s ‘Iron Man 2’ Cameo Uproxx. 27.6.2017. Arkistoitu 28.6.2017. Viitattu 29.6.2017. (englanniksi)
  7. Frankel, Daniel: Breaking: Disney to Distribute 'Iron Man 3' and 'The Avengers' The Wrap. 18.10.2010. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 21.9.2015. (englanniksi)
  8. Ward, Kate: Iron Man 3 to come to theaters in 2013 Entertainment Weekly. 18.10.2010. Arkistoitu 12.10.2014. Viitattu 21.9.2015. (englanniksi)
  9. Iron Man 3 - 3D Finnkino. Arkistoitu 3.1.2019. Viitattu 3.1.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.