Irma Thesleff
| Irma Thesleff | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 24. heinäkuuta 1948 |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | professori, tutkimusjohtaja, tieteen akateemikko |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Helsingin yliopisto (hamm.lääk.tri, 1975) |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Tutkimusalue | kehitysbiologia, erityisesti hampaiden ja kallonluiden kehitys |
| Palkinnot | monia |
Irma Paula Nathalia Thesleff (o.s. Saxén, s. 24. heinäkuuta 1948) on suomalainen professori, kehitysbiologian tutkimusohjelman johtaja ja tieteen akateemikko Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutissa. Thesleff on kansainvälisesti tunnettu hampaiden ja kallonluiden kehityksen tutkimisesta.[1][2]
Opinnot ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irma Thesleff, omaa sukuaan Saxén, opiskeli hammaslääkäriksi tähtäävää tutkintoa, mutta aloitti hammaslääketieteen tutkimuksen setänsä professori Lauri Saxénin kannustuksella. Lauri Saxén oli tuolloin kokeellisen patologian professori mutta myös kehitysbiologi. Myöhemmin Saxén valittiin myös Helsingin yliopiston kansleriksi.[3] Irma Thesleffin tieteellinen ura jatkoi siis maineikkaan sedän jalanjälkiä. Thesleff kiinnostui setänsä esittämästä väitöskirja-aiheesta ja valmistui hammaslääketieteen tohtoriksi 1975. Hänen englanninkielinen väitöskirjansa (I. Saxén, 1975) oli otsikoitu Etiological variables in oral clefts[4] ja käsitteli huuli- ja suulakihalkion syntyä. Thesleff vietti perheineen vuoden Yhdysvalloissa postdoc-tutkijana National Institutes of Health -tutkimusinstituutissa ja palasi Suomeen 1979. Vuonna 1983 hänestä tuli myös oikomishoidon erikoishammaslääkäri. Vuodesta 1990 vuoteen 2004 hän toimi lasten hammashoito- ja hampaiston oikomisopin professorina Helsingin yliopistossa. Vuonna 1996 hän aloitti myös Biotekniikan instituutin kehitysbiologian tutkimusohjelman johtajana. Thesleffin johtama tutkimusyksikkö valittiin Suomen Akatemian huippuyksiköksi viisivuotiskaudelle 2002–2007.[5] Tutkimusjohtajan viran muututtua pysyväksi hän erosi vuonna 2004 professorin virastaan ja keskittyi täysillä 80 hengen tutkimusyksikön johtamiseen. Suomen Akatemian valitsema akatemiaprofessori Thesleff oli vuosina 1998–2003.[6]
Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Irma Thesleff on saanut uransa aikana useita palkintoja. Vuonna 1999 hän sai Oslon yliopiston lääketieteen Anders Jahren pääpalkinnon, joka on rahalliselta arvoltaan miljoona Norjan kruunua.[7][8] Professori Thesleff on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1994[1] ja Academia Europæan jäsen vuodesta 2000.[9] Hammaslääketieteen alan merkittävimmän Isaac Schourin muistopalkinnon (Isaac Schour Memorial Award) Thesleff sai vuonna 2008.[10] Lisäksi hän on saanut lukuisia suomalaisia palkintoja.[6]
Thesleffin kansainvälinen arvostus näkyy myös hänelle myönnetyissä arvonimissä. Hän on kunniatohtori Göteborgin ja Kööpenhaminan yliopistoissa, ja Montrealin McGill-yliopistossa.[6] Vuoden 2005 lopussa Thesleff nimettiin belgialaisen Leuvenin yliopiston kunniatohtoriksi ja vuonna 2008 hän sai kunniatohtorin arvonimen unkarilaisesta Debrecenin yliopistosta.[2][10] Vuoden 2009 alussa Thesleff valittiin ensimmäisenä suomalaisena alaltaan amerikkalaisen tiedejärjestöjen kattojärjestön American Association for the Advancement of Science eli AAAS:n fellow-jäseneksi.[11]
Thesleff on saanut myös paljon kansallisista arvostusta: Professoriliitto on nimennyt Thesleffin Vuoden Professoriksi (2004)[12] ja hammaslääkäriseura Apollonia ry:n ortodontian jaosto on nimennyt Thesleffin ensimmäiseksi Vuoden Ortodontiksi vuonna 2006.[13]
Vuonna 2014 Thesleff nimettiin tieteen akateemikoksi.[14]
Thesleff on Suomen Tiedeseuran jäsen[15].
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thesleffin perheen kolme nykyään jo aikuista lasta ovat urheilullisia ja koko perhe harrastaa tennistä. Vanhin ja nuorin tytär ovat saavuttaneet myös kansainvälistä urheilumenestystä. Irma Thesleffin puoliso on ammatiltaan lentokapteeni.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 16.5.2017. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 1.6.2017.
- ↑ a b Päivi Lehtinen: HY: Professori Irma Thesleff Leuvenin yliopiston kunniatohtoriksi (Lehdistötiedote) 16.12.2005. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 18.8.2007. Viitattu 19.7.2009.
- ↑ Lauri Otto Saxén, s. 1927 13.12.2000. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.7.2009.
- ↑ Irma Saxén: Etiological variables in oral clefts (PhD thesis/ University of Helsinki. Published also as a supplement no. 3, vol. 71 in Proceedings of the Finnish Dental Society - Suomen hammaslääkäriseuran toimituksia 1975) 1975. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 25.3.2018. Viitattu 25.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Huippuyksiköt 2002-2007 23.7.2008. Suomen Akatemia. Arkistoitu 2.6.2009. Viitattu 19.7.2009.
- ↑ a b c d Kirsti Sintonen: Kehitysbiologian tutkimuksen piikkipaikalla 2005. Acatiimi.fi. Viitattu 19.7.2009.
- ↑ Tidligere vinnere av Anders Jahres medisinske priser Universitetet i Oslo, uio.no. Viitattu 27.4.2017. (norjaksi)
- ↑ Tämän vuoden Anders Jahre -palkinnot suomalaistutkijoille 2.11.2005. Suomen suurlähetystö, Oslo. Viitattu 19.7.2009.
- ↑ List all members by country (Irma Thesleff) Academia Europaea - the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Huomionosoituksia (Vuosikertomus) 2008. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.7.2009.
- ↑ Niina Virtanen: Irma Thesleffistä amerikkalaisen tiedejärjestön Fellow 20.1.2009. Helsingin Yliopisto. Viitattu 19.7.2008.
- ↑ Simo Salmela: Vuoden Professoriksi Irma Thesleff 14.1.2005. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.7.2009.
- ↑ 100 vuotta suomalaista ortodontiaa - Irma Thesleff Vuoden 2006 Ortodontiksi. Suomen Hammaslääkärilehti, 2006, nro 13 (22), s. 1354. Suomen hammaslääkäriliitto. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
- ↑ Presidentti nimesi uusia akateemikkoja 15.2.2014. HS.fi. Viitattu 10.4.2014.
- ↑ http://scientiarum.fi/fin/wp-content/uploads/sites/2/2019/02/Ordinarie-ledam%C3%B6ter.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||
