Irakin sodan syyt
| Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: outoja rakenteita |
Pääsyynä vuonna 2003 alkaneeseen Irakin sotaan pidetään epäilyjä Irakin joukkotuhoaseohjelman jatkumisesta ja kytköksistä al Qaida-terroristiverkostoon. Yhdysvallat pelkäsi WTC-iskujen jälkeen uusia hyökkäyksiä, joiden uhan se halusi eliminoida. Irakiin hyökännyt koalitio halusi myös lopettaa Saddam Husseinin diktatuurin. Yhdysvallat halusi levittää omaa demokratiaan ja markkinatalouteen pohjautuvaa järjestelmäänsä Lähi-itään ja varmistaa öljyn saatavuus.
Humanitaarisia syitä Irakin sotaan oli mm. mahdollisuus purkaa Irakin kauppasaarto. Kun Yhdysvallat oli vallannut Irakin, väitteet joukkotuhoaseohjelmasta ja al Qaida-kytköksistä osoittautuivat perättömiksi. Irakin sodan perimmäiseksi vaikuttimeksi on väitetty monia muitakin tekijöitä.
Sisällysluettelo |
Irak 90-luvulla [muokkaa]
Persianlahden sodan jälkeen 1990-luvulla Yhdysvallat piti yllä Irakin kauppasaartoa, valvoi Irakin ilmatilaa. Kauppasaarron väitetään tappaneen miljoona irakilaista[1], varsinkin lapsia[2]. Irak häiritsi ja hämäsi asetarkastajia 90-luvulla[3]. Maa sai myydä öljyä vasta vuoden 1997 "ruokaa öljystä" ohjelman puitteissa[4]. Vuoden 1998 lopussa Yhdysvallat veti asetarkastajat maasta pois, koska ilmoitettiin ettei Irak tehnyt yhteistyötä joukkotuohoaseiden pois kitkemisessä[5]. Samoihin aikoihin amerikkalaiset ampuivat maahan sata risteilyohjusta operaatio Aavikkoketussa.
Suunnitelmat [muokkaa]
Yhdysvaltain apulaispuolustusministeri Paul Wolfowitz suunnitteli Irakin sotaa jo vuoden 2000 puolivälissä[6]. Yhdysvallat oli jo 90-luvun iskuissa pyrkinyt tuhoamaan Irakin ilmapuolustuksen.
WTC-iskut ja Yhdysvaltain kovat otteet [muokkaa]
WTC-iskut vuonna 2001 kovensivat Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikkaa ja johtivat terrorismin vastaiseen sotaan. Yhdysvalloissa pelättiin maita, jotka saattaisivat antaa joukkotuhoaseita terroristeille. Uuden kovan linjan äänekkäinpiä puolestapuhujia oli apulaispuolustusministeri Paul Wolfowitz, jota pidetään Irakin sodan arkkitehtina. Yhdysvaltain hallinnossa sotaa kannattivat myös mm. presidentti George W. Bush ja puolustusministeri Donald Rumsfeld sekä Richard Perle[7]. Vuonna 2002 Bush sijoitti Irakin pahan akselille ja kutsui saman vuoden syyskuussa turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa maata roistovaltioksi.
Joukkotuhoaseet [muokkaa]
Yhdysvalloissa epäiltiin ennen sotaa, että Irakin joukkotuhoaseohjelma jatkuisi yhä. Irak niskuroi toistuvasti YK:n joukkotuhoaseita koskevia päätöslauselmia, erityisesti päätöslauselma 1441:tä vastaan. Jälkikäteen Saddam kertoi kuulusteluissa 90-luvulla peläneensä vanhan vihollismaan Iranin hyökkäystä. Siksi hän näytteli että Irak olisi vahva joukkotuhoaseiden saralla, ja hankkiutui sen takia vuonna 1998 asetarkastajista eroon[8]. Muutenkin CIA sai vääriä tietoja epäluotettavilta loikkareilta, että Irakin joukkotuhoseohjelma olisi aktiivinen[9].
Yhdysvallat oli uhannut hyökätä Irakiin, jos Irak ei noudata käskyä luopua joukkotuhoaseista. Niinpä Yhdysvallat anoi YK:n turvallisuusneuvostolta lupaa voimankäyttöön Irakia vastaan. Turvallisuusneuvosto antoi YK:n alaisen IAEA:n tehtäväksi selvittää tarkastuksin, löytyykö Irakista joukkotuhoaseita. Niinpä asetarkastajat palasivat Irakiin. IAEA:n asetarkastajien johtajan Hans Blixin turvallisuusneuvostolle antaman neuvonannon mukaan Irakin yhteistyö oli "aktiivista", se ei ollut "tinkimätöntä" tai "välitöntä". Irakin tiedoksiantoa joukkotuhoaseista ei olisi voitu osoittaa oikeaksi ajallaan. Selvittämättömät Irakin aseriisuntaan liittyvät tehtävät olisi saatettu loppuun "ei vuosien, ei viikkojen, mutta kuukausien kuluessa".[10][11]. Kun Yhdysvallat oli miehittänyt Irakin, amerikkalaisten johtaman tutkimusryhmä ei löytänyt merkkejä väitetyistä joukkotuhoaseista. Irak Survey Group päätteli, että Irak oli lopettanut ydin-, kemialliset-, ja biologiset aseohjelmat 1991 ja ettei sillä ollut aktiivisia ohjelmia invaasion aikaan. Toisaalta ryhmän mukaan Irak aikoi aloittaa uudelleen tuotannon heti, kun sanktiot oli poistettu[10].
Al Qaida-yhteydet ja muu terrorismin tukeminen [muokkaa]
Toinen Irakin sodan syy oli se, että jotkut amerikkalaisviranomaiset epäilivät Saddamin hallinnolla olevan yhteyksiä terroristijärjestö al Qaidaan[12]. Tämä väite paljastui myöhemmin perättömäksi. Irakin hallinto antoi palestiinalaisterroristien perheille rahaa.lähde?
Demokratia, ihmisoikeudet, öljy ja markkinatalous [muokkaa]
Osallistujat pitivät monesti Irakin sodan syynä myös Saddamin diktatuurihallinnon kaatamista ja demokratian luomista maahan. Saddamin hallinto oli rikkonut laajalti ihmisoikeuksia varsinkin 80-luvulla jolloin se kaasutti silloin hallussaan olleilla taistelukaasuilla kurdeja Halabjan kylässä. Länsimaat halusivat myös valvoa Irakin öljyntuotantoa ja jakaa Irakiin humanitaarista apua. Ne halusivat myös integroida Irakin osaksi globaalia markkinataloutta.
Yhdysvaltain sisäpoliittiset syyt [muokkaa]
Puhuttiin myös Bushin halusta luoda itselleen edullinen voittoisa sota kannatuksensa lisäämiseksi.
Katso myös [muokkaa]
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Irakin aseriisunta, Hans Blix, Like 2004
- Irakin sota, William Pitt & Scott Ritter, Like 2003
- CIA, Tim Wiener
- Pax Americana, Keijo Korhonen, Pulitzer Oy 2008
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Pitt & Ritter 2003, s 32
- ↑ Blix 2004, s 49
- ↑ Blix 2004, s 42, s 43
- ↑ Irakin aseriisunta, Hans Blix, Pystykorvakirja, Like 2004, Otavan kirjapaino OY, Keuruu 2004, ISBN 952-471-424-8, alkuteos Disarming Iraq, Suom Petri Stenman ja Arvi Tamminen, s. 70
- ↑ Blix 2004, s 48
- ↑ Pax Americana, Keijo Korhonen, Pulitzer Oy 2008, s 55
- ↑ Pitt&Ritter 2003, s. 15
- ↑ FBI Saddam interviews released BBC News Middle East, Page last updated at 16:39 GMT, Thursday, 2 July 2009 17:39 UK
- ↑ Lehti: Tämä valhe johti Irakin sotaan – ”Keksin kaiken” Uusi Suomi Ulkomaat 16.2.2011 14:28
- ↑ a b http://www.globalsecurity.org/wmd/library/report/2004/isg-final-report/isg-final-report_vol1_rsi-06.htm
- ↑ http://www.cnn.com/2003/US/03/07/sprj.irq.un.transcript.blix/index.html
- ↑ Saddam's al Qaeda Connection Weeklystandard.com. 2003-08-22. Retrieved 2010-10-23.
Sivulta puuttuu