Intiö
| Intiö | |
|---|---|
 Kaupungin kartta, jossa Intiö korostettuna. |
|
| Kaupunki | Oulu |
| Suuralue | Keskustan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 11 |
| Väkiluku | 2 511 [1] 31.12.2022 |
| Työpaikkoja | 1 175 kpl [2] (31.12.2019) |
| Osa-alueet | Intiönmäki, Kasarmi, Koskenniska |
| Postinumero(t) | 90130 |
Intiö on Oulun keskustan suuralueeseen kuuluva kaupunginosa, noin 1,5 kilometrin päässä keskustasta pohjoiseen jossa on noin 2 600 asukasta ja 1 170 työpaikkaa[2]. Intiötä rajaavat pohjoisessa Oulujoki, jonka takana on Laanila; idässä Pohjantie, jonka takana ovat Värttö ja Peltola; etelässä Kainuuntie, jonka takana on Raksila ja lännessä Tulliväylä, jonka takana on Myllytulli.
Oulun hautausmaa siirrettiin Intiöön 1780-luvulla. Hautausmaata on laajennettu vuosien kuluessa useaan otteeseen ja nykyisin hautausmaa peittää koko eteläisen kolmanneksen kaupunginosasta. Vuosina 1881–1882 Intiöön rakennettiin arkkitehti August Bomanin suunnittelema puukasarmialue Suomen 4. tarkk’ampujapataljoonan käyttöön. Kasarmialuetta laajennettiin 1950-luvulla. Hautausmaan ja kasarmialueen väliin rakennettiin 1970-luvulla Intiönmäen (Vesitorninmäki) asuinkerrostaloalue J. S. Sirénin piirtämän vanhan Intiön vesitornin lähistölle.
Vuosina 1997–1998 Puolustusvoimien toiminta siirrettiin Oulusta Kajaaniin Kainuun prikaatiin. Ainoastaan Pohjoisen maanpuolustusalueen ja Oulun Sotilasläänin esikunnat säilyivät Oulussa. Sotilasläänin esikunta sijaitsee Hiukkavaaran kasarmialueella. Armeijan siirryttyä pois Intiöstä vanhat puukasarmit luovutettiin Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen toimintaan. Myöhemmin rakennettuihin kivikasarmeihin ovat sijoittuneet maanpuolustusalueen esikunnan lisäksi Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, Tiehallinto ja Metsähallitus. 2000-luvulla aloitettiin kasarmialueen täydennysrakentaminen pääosin asuinkerrostaloalueeksi. Alueelle rakennetaan noin 40 000 kerrosneliömetriä uutta asuinkerrosalaa.
Kasarmin ja Oulujoen välinen alue, Koskenniska, on vuosituhannen vaihteen jälkeen rakennettu pääasiassa asuinkäyttöön. Alueelle, joka aiemmin oli pääasiassa teollisuusaluetta, valmistui vuonna 2009 asuin- ja liikekortteli, jossa on noin 17 000 neliötä asuintilaa ja noin 5 500 neliötä toimitilaa suojelluissa makasiinirakennuksissa. Koskenniskan rannan asemakaavoitus sai vuonna 2009 Pohjois-Suomen paras rakennusteko -palkinnon.[3]
Palveluja ja nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oulun Työväen Näyttämön esiintymispaikaksi on korjattu kasarmialueella sijaitseva armeijan vanha elokuvateatteri.
- Intiön vesitorni oli aikanaan kaupungin keskustan paras näköalatorni. Nykyisin torni on suljettu.
- Oulun englanninkielinen päiväkoti
- Juhlaravintola Upseerikerho
- Maanpuolustajan patsas (Pentti Papinaho – paljastettu 27. heinäkuuta 1991)
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Kerrostaloja ja Intiön vesitorni. -
Vanhoja kasarmirakennuksia. -
Tykkejä muistona kasarmista. -
Hautausmaan vanha kappeli. -
Sankarihauta-alue. -
Koskenniskan kunnostettuja makasiineja ja uusia asuintaloja.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2022 (pdf) 2022. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 20.4.2023.
- ↑ a b Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2021, s. 47. Oulu: Oulun kaupunki, 2022. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 02.11.2022). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ronkainen, Kati: Koskenniska valittiin parhaaksi rakennusteoksi Kaleva.fi. 23.09.2009. Viitattu 12.11.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Intiö Wikimedia Commonsissa
