Internet-paneeli
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: ei ilmene mitä oikeasti tarkoittaa. Mitä on "joukko tutkimuskohteita"? |
Internet-paneeli muodostuu joukosta tutkimuskohteita, jotka ovat suostuneet antamaan tietoa itsestään ja mielipiteistään. Alan termistö ei vielä ole kovinkaan vakiintunutta ja esimerkiksi Internet-paneeli ja Online-paneeli nimikkeitä käytetään usein rinnakkain.
Internet-paneeleihin perustuvat tutkimusmetodit ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti kuluttajille tehtävän markkinointitutkimuksen parissa. Usein tutkimusyritykset pyrkivät keräämään myös fokusoituneita paneelejaselvennä esimerkiksi yritysten päätöksentekijöistä tai tietyistä toimialoista.
Internet-paneeleille tyypillisiä piirteitä ovat mm. seuraavat:
• Liittyessään paneeliin kuluttajat luovuttavat paneelin ylläpitäjälle erilaista demografista taustatietoa itsestään ja kulutustottumuksistaan. Tällaisesta taustatiedosta esimerkkejä ovat mm. ikä, perhesuhteet, koulutus ja vuositulot.
• Paneelin jäseniä palkitaan vastaamisesta. Perinteisesti markkinointitutkimusyritykset ovat pyrkineet tähän erilaisten arvontojen avulla. Tätä nykyä yhä useampi yritys kuitenkin käyttää sitouttamiseen erilaisia pistejärjestelmiä. Käytännössä järjestelmät toimivat niin, että jokaista vastaajaa palkitaan pisteillä vastaamisesta. Pisteiden määrä voi vaihdella esimerkiksi vastaamiseen oletettavasti käytettävän ajan perusteella. Pisteitä kerryttämällä paneelin jäsenet voivat lunastaa erilaisia tuotteita tai lahjakortteja paneelin tarjoajan verkkomyymälästä tai tämän yhteistyökumppaneilta. Jotkut markkinointitutkimusyritykset palkitsevat vastaamisesta myös rahalla.
• Markkinointitutkimusalan eettisiä standardeja (mm. ESOMAR) noudattavat yritykset eivät koskaan käytä tutkimusta esimerkiksi myyntiliidien keräämiseen asiakkaalle. Tutkimusdata käsitellään yhtenä kokonaisuutena, eikä yksittäisten vastaajien yhteystietoja näin ollen myydä tutkimuksen tilanneelle yritykselle, vaikka vastaaja ilmoittaisikin olevansa kiinnostunut tämän yrityksen tuotteista tai palveluista. Toimialalla kuitenkin toimii myös yrityksiä, jotka tällaista toimintaa harrastavat.lähde?
• Myös panelistien rekrytointiin on kohdistettu paljon kritiikkiä. Luotettavimmat toimijat käyttävät Internet-paneelien rekrytoinnissaan ns. double opt-in periaatetta, jolloin jokaisen jäsenen on erikseen varmistettava halunsa liittyä tutkimuspaneeliin. Toisin sanoen tällöin tutkimuspaneeliin ei voi joutua ns. vahingossa osallistumalla esimerkiksi johonkin Internetissä järjestettävään arvontaan tai kilpailuun.
Julkisuudessa on viime vuosina käyty paljon keskustelua markkinointitutkimusten laadusta, luotettavuudesta ja metodien eettisyydestä. Myös Internet-paneeleita tarjoavat markkinointitutkimusyritykset ovat saaneet kritiikistä osansa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
http://m3researchfinland.blogspot.fi/2013/12/internet-paneelit-pahkinankuoressa.html (Arkistoitu – Internet Archive) -->