Interbau
Interbau oli Länsi-Berliinissä vuonna 1957 järjestetty kansainvälinen rakennusnäyttely, jossa esiteltiin modernia arkkitehtuuria. Sen yhteydessä rakennettiin Hansaviertelin kaupunginosa.[1]
Interbau oli vastaveto Itä-Berliinissä muutamaa vuotta aiemmin rakennetulle Stalinallee-edustuskadulle, jonka rakentaminen miellettiin propagandistiseksi eleeksi. Interbaun tarkoituksena oli osoittaa, että Länsi-Berliini jälleenrakennettaisiin sodan tuhojen jäljiltä kansainvälisen modernin arkkitehtuurin mukaisesti. Samalla Interbau merkitsi irtautumista natsi-Saksan mahtailevasta arkkitehtuurista. Interbaun yhteydessä yli 50 eri kansallisuuksia edustanutta arkkitehtia sai suunnitella rakennuksia Länsi-Berliiniin. Monet tulivat maista, jotka olivat olleet sodassa Saksaa vastaan, tai he olivat natsien vallan aikana ulkomaille paenneita saksalaisia. Joukossa olivat muun muassa Walter Gropius, Max Taut, Oscar Niemeyer ja Alvar Aalto.[1]
Interbau-näyttelyyn kävi tutustumassa lähes miljoona kävijää, joista arviolta kolmannes oli itäberliiniläisiä ja muita Itä-Saksan kansalaisia.[1] Tuohon aikaan rajan pystyi vielä ylittämään Berliinin kaupungissa suhteellisen vapaasti.
Hansaviertelin ohella Interbaun yhteydessä rakennettiin Tiergartenin kongressihalli sekä Le Corbusierin suunnittelema Unité d’Habitation -tyyppinen Corbusierhaus. Jälkimmäinen oli suurin näyttelyn rakennuksista. Se rakennettiin erilleen Berliinin olympiastadionin lähelle, koska se ei mahtunut Hansaviertelin kokonaisuuteen.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Interbau Wikimedia Commonsissa
