Interaktiivinen media

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Interaktiivinen media tarkoittaa vuorovaikutteista mediaa. Interaktiivinen media tieteenalana on erityisesti kiinnostunut median, yhteisöjen sekä ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutus tapahtuu digitaalisten tietokonepohjaisten sovellusten välityksellä.

Interaktiivisen median keskeisiä käsitteitä ovat hyperteksti, hypermedia, multimedia ja vuorovaikutteisuus. Vuorovaikutteisuudessa oleellista on sen molemminpuolisuus: tietokone ja sen käyttäjä ovat molemmat aktiivisessa roolissa. Toisaalta, koska kyse on nimenomaan median muodosta, käyttäjä on usein vuorovaikutuksessa myös muihin käyttäjiin tietokoneen välityksellä.

Hyperteksti muodostuu ei-lineaarisesta tekstistä, joka on rytmitetty linkkien välisillä solmukohdilla. Se eroaa perinteisestä lineaarisesta esitystavasta, sillä kaikkia tietoja ei tarvitse kirjoittaa samaan dokumenttiin vaan dokumentti voi sisältää viitteitä muihin teksteihin. Paras esimerkki hypertekstistä on html-koodi.

Multimedialla taas tarkoitetaan monia eri median muotoja yhdistävää mediaa, esimerkiksi elokuvat ja videopelit. Hyperteksti sekä multimedia yhdessä muodostavat hypermedian. Se tarkoittaa tärkeimpien multimedian elementtien vuorovaikutuksellista yhdistämistä hypertekstin linkkirakenteeseen. Hypermedian yhdistäminen vuorovaikutukseen tuottaa interaktiivisen median käsitteen.

Itse oppiaineen kannalta keskeisiä aiheita opetuksessa ja tutkimuksessa ovat uudet mediat sekä digitaalinen kulttuuri. Lisäksi interaktiivisen median käsite on keskeinen esimerkiksi sosiaalinen median, videopelien sekä virtuaalisen todellisuuden tutkimuksessa.


Koulutus Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen yliopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisenä pohjoismaissa perustettiin Tampeereen yliopistoon Hypermedialaboratorio. Projektin tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijat ja tutkijat hypermedian käsitteeseen sekä sovelluksiin. Vuonna 1992 alussa hypermedialaboratorio aloitti toimintansa tietokonekeskuksen alaisena projektiorganisaationa.

Perusopiskelijoille laboratorio opetus alkaa lukuvuotena 1992-1993. Vuonna 1994 hypermedialaboratorion opetus hyväksyttiin osaksi taloudellis-hallinnollisen tiedekunnan opetusohjelmaa.

1995 Hypermedialaboratorio lähti voimakkaaseen kasvuun ja alkoi muodostamaan suhteita niin yritysmaailmaan kuin Tampereen teknilliseen korkeakouluun. Tampereen teknillisen korkeakoulun kanssa tehty yhteistyö oli tärkeää, koska se tarjosi laboratoriolle sellaista teknistä osaamista, jota Tampereen yliopistolla ei vielä ollut.

Uusi informaatiotieteiden tiedekunta perustettiin, kun Hypermedialaboratorio liitettiin tiedekuntaan opetus- ja tutkimusyksiköksi muiden ainelaitosten vierelle. Vuonna 2009 Hypermedialaboratorio sulautettiin Informaatiotutkimuksen laitoksen kanssa uudeksi pääaineeksi informaatiotutkimus ja interaktiivinen media. [1]

Opetuksen keskeisiä teemoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen yliopiston interaktiivisen median opintojen keskeisiin teemoihin kuuluu interaktiivisen median muutoksen, suunnittelun ja toteutuksen kysymyksiä ja käyttökulttuureita. Muita teemoja ovat median mahdollisuuksien analyysi, mediatekniset perusteet sekä interaktiivinen media osana yhteiskuntaa. Painoalueita ovat myös hypermedia opetuksessa ja oppimisessa, pelitutkimus, avoimet yhteisöt sekä sosiaalisen median esiasteet. Lisäksi sosiaalisen median suunnitteluun, käyttöön ja kokemuksiin liittyvät kysymykset kuuluvat opetukseen.

Nykyään Informaatiotutkimus ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita nopeasti kehittyvään informaatioyhteiskuntaan.[2] Informatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelmasta tulee luonnontieteen kandidaatteja sekä filosofian maistereita. He voivat työllistyä erilaisiin työyhteisöihin, kuten julkiselle, yksityiselle sekä tutkimus- ja opetussektorille.[3]

Aalto-yliopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun median laitoksella voi opiskella Medialaboratorion koulutusohjelmassa. Opetuksen keskeisiä teemoja ovat uusmedian sisältötuotanto, 'tiedon design', vuorovaikutteinen kerronta, virtuaaliympäristöt sekä tulevaisuuden mediaratkaisut.[4]

Jyväskylän yliopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän yliopistossa tietojärjestelmätieteet sekä tietotekniikka tarjoavat suuntautumisvaihtoehtoja interaktiiviseen mediaan liittyen. [5]

Muu koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Media-alaan liittyvää koulutusta on tarjolla myös esimerkiksi ammattikorkeakoulu Metropoliassa, josta voi valmistua medianomiksi. Medianomit voivat suuntautua digitaalisen viestinnän puolelle, jossa keskeisiä aihealueita ovat verkkoteknologiat, informaatioarkkitehtuuri, sosiaalisen median konseptit ja palvelut sekä vuorovaikutteiset toiminnallisuudet. [6]

Koulutus muualla maailmassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etelä-Kalifornian yliopistolla on School of Cinema-Television, jonka yksi osastoista on Interactive Media & Games Division. Sen rahoittajina toimivat muun muassa Microsoft ja Electronic Arts.[7]

Miamin yliopistoon (Ohiossa) kuuluu The Armstrong Interactive Media Studies Institute (AIMS). AIMS tutkii digitaalisen teknologian aiheuttamia muutoksia tutkimuksessa.[8]

Quinnipiacin yliopisto Connecticutissa tarjoaa interaktiivisen median maisteritutkinnon. Tutkinnon kurssien aiheina ovat mm. interaktiivisen median teoria, mediatuotanto, ohjelmointi, web-suunnittelu sekä animointi. Tarkoituksena on opettaa, kuinka perinteiset median tuotoksia voidaan muokata multimedian keinoin.

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkimusryhmät Tampereen yliopistolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampereen yliopiston TRIM:stä käsin toimii kolme tutkimusryhmää FIRE, GAME ja RIME, joista kaksi viimeistä on keskittynyt enemmän interaktiivisen median tutkimiseen.

GAME, eli Game Research Lab, on suuntautunut pelitutkimukseen. Sen tutkimuskohteita ovat erityisesti pelaaja- ja pelikulttuuri, pelisuunnittelun tutkimus sekä pelien hyötykäyttö.

RIME tulee sanoista Research Group on Information and Media Practices. Sen keskeisenä tutkimusalueena ovat informaatio- ja mediakäytännöt. Esimerkkeinä tutkimuksen teemoista ovat sosiaalisen median hyödyntäminen tiedonhankinnassa, informaatiolukutaito sekä tietointensiivinen vuorovaikutus työyhteisössä. [9]

Tutkimusryhmät Aalto-yliopistolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Medialaboratorion alaisuudessa toimii viisi tutkimusryhmää. [10]

  • Arki
  • Crucible Studio
  • Learning Environments Research Group (LeGroup)
  • Sound and Physical Interaction (SOPI)
  • Systems of representation

Tutkimus ulkomailla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wienin teknillisellä yliopistolla toimii IMS-tutkimusryhmä (Interactive Media Systems). Sen tavoitteena on kehittää tutkimusta ja koulutusta multimedian alueella. Tutkimusaiheita ovat muun muassa lisätty todellisuus, virtuaalinen todellisuus sekä video- ja multimediaprosessit. [11]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Digiajan natiivit ovat henkilöitä, jotka ovat syntyneet interaktiivisen median valtakautena. Heidän tulevat innovaationsa ja suhteensa interaktiiviseen mediaan kiinnostavat tutkijoita. Kiintoisia tutkimusalueita ovat myös interaktiivisen median vaikutukset yhteiskuntaan, koulutukseen sekä elinkeinoelämään.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ote Informaatiosta toim. Sami Serola
  • Human-computer interaction Alan Dix, et al.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]