Ingušia

Wikipedia
Ohjattu sivulta Ingušetia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ingušia
ГIалгIай Мохк1
Республика Ингушетия2
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Ingušian sijainti Venäjän federaatiossa Pohjois-Kaukasiassa
Ingušian sijainti Venäjän federaatiossa Pohjois-Kaukasiassa

Koordinaatit: 43.1666°N, 44.8057°E

Valtio Venäjä
Federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri
Perustettu Tšetšeenien ja inguušien ASNT 1957 (viimeisin kerta)
_ 1991
Ingušian tasavalta 10. joulukuuta 1992
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Magas (2 502 as.)[1]
 – Suurin kaupunki Nazran (93 335 asukasta)[1]
 – Presidentti Junus-bek Jevkurov
Pinta-ala 3 628 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 412 529
 – väestötiheys 113,7 as/km²
Kielet inguuši ja venäjä
BKT (2010) 21 536,7 milj. RUB[2]
(eli 0,06 % koko Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 52,207 kRUB,
noin 1 279 EUR[3]
eli 20 % Venäjän keskiarvotasosta (Venäjän alin arvo)
Symbolit
 – Lippu Ingušian lippu
 – Vaakuna Ingušian vaakuna
 – Kansallislaulu Ingušian kansallislaulu
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 06
 – ISO 3166 RU-IN
ingushetia.ru (venäjäksi)
Moskovan aika eli aikavyöhyke UTC +3[4][5]

1Inguušinkielinen nimi – Ğalğaj Moxk

2Venäjänkielinen nimi – Respublika Ingušetija

Ingušia (myös Ingušetia, ing. ГӀалгӀай Мохк, Ğalğaj Moxk, ven. Республика Ингушетия, Respublika Ingušetija) on tasavalta Itä-Euroopassa Kaukasiassa. Ingušian tasavalta kuuluu Venäjän federaatioon. Se rajoittuu idässä ja koillisessa Tšetšeniaan, etelässä Georgiaan, lännessä ja pohjoisessa Pohjois-Ossetia-Alaniaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ingušian kartta
Ingušia
Suurimmat taajamat
 30 000-100 000 as.
 10 000-30 000 as.
  < 10 000 as.
Ingušian tasavallan kartta. Kartalla on esitetty mm. Ingušian kaupunkien ja piirikeskusten sijainti. Nimet on translitteroitu paikkakuntien venäjänkielisestä muodosta.

Ingušia on verraten pienikokoinen federaatiosubjekti Pohjois-Kaukasuksen alueella. Tasavallan pinta-ala 3 628 neliökilometriä on pienempi kuin mikään Suomen maakunnista Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ingušian on pohjois-eteläsuuntainen ulottuvuus on 144  kilometriä ja itä-länsisuunnassa 72 kilometriä.[6]

Tasavallan pinnanmuodot ovat hyvin vaihtelevat. Maan eteläosaa hallitsee Kaukasusvuoristo, jonka päävuorijono linjaa Ingušian tasavallan Georgian vastaisen etelärajan. Tällä rajalla vuoristo kohoaa paikoin yli 4 000 metrin korkeudelle merenpinnasta. Tasavallan korkein vuorenhuippu on Šanvuori (ven. г. Шан, noin 42.6742°N, 44.7576°E), joka kohoaa neuvostoaikaisen topografiakartan mukaan 4 451,8 metrin korkeuteen.[7][8] Maan pohjoisosassa puolestaan on tasankoja, jotka liittyvät niiden pohjoispuolella olevaan Nogaiaroon. Suurin joki on Terekiin laskeva Sunža ja tämän sivujoki Assa.

Ingušiassa vallitsee mannerilmasto: Keskilämpötila on tammikuussa −7 °C ja heinäkuussa +22 °C sekä vuoden keskimääräinen sademäärä 1 200 mm.lähde?

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnoitustorneja vuorenrinteessä Erzin luonnonpuiston alueella. Ingušialle tyypillinen tornimuoto on kuvattu myös tasavallan vaakunassa.

Ingušia oli osa vuonna 1934 perustettua Tšetšeenien ja inguušien ASNT:ta. ASNT hajotettiin 1944 ja sen asukkaat karkotettiin Kazahstaniin ja Siperiaan syytettynä yhteistoiminnasta natsien kanssa. Se perustettiin uudelleen 1957 ja asukkaiden sallittiin palata. Länsiosa ASNT:sta liitettiin kuitenkin Prigorodnyin piiriin Pohjois-Ossetiaan ja sinne oli asettunut osseetteja ja venäläisiä. Entiset asukkaat joutuivat ostamaan näiltä talonsa takaisin. Vuodesta 1989 kansallisuuksien välitse kiistat kärjistyivät.

Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä Tšetšeno-Ingušetija hajosi. Venäjä tunnusti Ingušian eron Tšetšeniasta joulukuussa 1992, mikä edellytti Venäjän federaation perustuslain muutosta. Tšetšenian ja Ingušian tekemän sopimuksen mukaan Ingušia jäi osaksi Venäjän federaatiota. Julistus Ingušian valtion suvereenisuudesta Venäjän federaation yhteydessä annettiin Kansankongressin ylimääräisessä istunnossa 15. toukokuuta 1993. Tšetšeniassa on ajoittain esitetty vaatimuksia liittää Ingušia takaisin Tšetšenian yhteyteen.

Pohjois-Ossetiassa taisteltiin syksyllä 1992 osseettijoukkojen ja inguušien välillä ja 40 000–60 000 inguušia pakeni alueelta, suuri osa Ingušiaan. Moskova painosti Pohjois-Ossetian viranomaisia sallimaan pakolaisten paluun viiteen kylään, mutta suurempi pakolaisten paluu on estetty. Vuonna 1995 Tšetšenian sodan myötä tasavaltaan tuli edelleen lisää pakolaisia, joita oli ajoittain saman verran kuin asukkaita. Ingušia luopui virallisesti 1995 vaatimuksesta liittää Prigorodnyin piirin alueet takaisin tasavaltaan, vaikka tällaista mielialaa on vielä olemassa. Vuoden 2008 Etelä-Ossetian sodan jälkeen Ingušiassa oltiin tyytymättömiä siihen että Venäjä ratkaisi Etelä-Ossetian ja sen asukkaiden tilanteen tunnustamalla maan itsenäiseksi, mutta Ingušian pakolaisten tilanne ja aluekiistat ovat edelleen ratkaisematta. Ingušiassa on myös pelätty Ossetian yhdistyvän ja itsenäistyvän, jolloin alueet menetettäisiin lopullisesti.

Vuoden 2002 vaaleissa Kreml pyrki vaihtamaan tasavallan presidentti Ruslan Auševin, joka oli läheisissä väleissä Aslan Mashadovin kanssa. Presidentiksi tuli entinen turvallisuuspalvelun mies Murat Zjazikov. Syksyllä 2004 tasavallan turvallisuustilanne alkoi heikentyä. Poliisien ja viranomaisten murhista tuli jatkuvia. Zjazikov loukkaantui lievästi hänen autosaattuettaan vastaan tehdyssä autopommi-iskussa päätiellä Nazranin kaupungin lähellä 6. huhtikuuta 2004. Kesäkuun 21.–22. välisenä yönä 2004 Nazranin kaupunkiin hyökkäsi suuri joukko islamistikapinallisia. Taisteluissa kuoli viranomaisten mukaan 88, enimmäkseen poliisin, FSB:n ja rajavartiojoukkojen edustajia. Kuolleiden joukossa olivat sisäministeri Abukar Kostojev, terveysministeri, pääsyyttäjä sekä YK-virkailija. Sisäministeriön rakennus ja rautatieasema poltettiin. Myös Zjazikovin sukulaisia vastaan hyökättiin useaan kertaan. Lokakuussa 2008 tapahtui hyökkäys sotilassaattuetta vastaan, jossa kuoli tuntematon määrä sotilaita.[9]

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev keskustelemassa Ingušian tasavallan presidentti Junus-bek Jevkurovin kanssa elokuussa 2009.

Vaaleissa oli runsaasti epäselvyyksiä. Vuonna 2004 98,18 % äänestäneistä tuki Vladimir Putinia ja vuonna 2008 91,66 % Dmitri Medvedevia. Vuoden 2007 duuman vaaleissa Yhtenäinen Venäjä sai 98,72 % äänistä, prosenteissa toiseksi suurimman äänisaaliin Tšetšenian jälkeen. Vaalien äänestysprosentiksi saatiin huimat 98 %. Jälkeenpäin Ingushetiya.Ru-verkkosivustolle kerättiin 80 000 asukkaan (54 % äänioikeutetuista) nimilista, johon osallistujat väittivät, etteivät olleet äänestäneet vaaleissa. Viranomaiset koettivat saada sivuston suljettua ja sen ylläpitäjä Magomed Jevlojevin ampuivat poliisit 31. elokuuta 2008.[10]

Presidentti Dmitri Medvedev vapautti tasavallan presidentti Zjazikovin tehtävästään 30. lokakuuta 2008. Hänen seuraajakseen tuli laskuvarjojoukkojen eversti Junus-bek Jevkurov. Jevkurov haavoittui vakavasti autopommi-iskussa 22. kesäkuuta 2009. Rakennusministeri Ruslan Amerhanov ammuttiin toimistossaan Magasissa elokuussa 2009.[11]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ingušian väkiluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 412 529 ja väestötiheys 113,7 as/km².[1]

Enemmistö asukkaista on inguušeja. Aiemman, vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Ingušiassa oli 467 294 asukasta, joista oli inguušeja 361 057 (77,27 %), tšetšeenejä 95 403 (20,42 %), venäläisiä 5 559 (1,19 %) ja muita 5 234 (1,12 %).

Inguušit kutsuvat itseään nimellä galgai ja he puhuvat kaukasialaisiin kieliin kuuluvaa inguušia. He ovat läheistä sukua tšetšeeneille.

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Inguušit kääntyivät ensin kristinuskoon, mutta myöhemmin heidät käännytettiin islamiin. Nykyisin suurin osa Ingušian väestöstä on sunnimuslimeita. Lisäksi maassa on ortodoksivähemmistö (noin 10 % väestöstä).

Kaupungit ja kaupunkilaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Ingušian suurin kaupunki on entinen pääkaupunki Nazran (93 335 asukasta). Muita kaupunkeja ovat Malgobek (31 018 as.), Karabulak (30 961 as.) ja nykyinen pääkaupunki Magas (2 502 as.). Maan väestöstä asuu kaupungeissa 38,3 %.[1]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ingušia on jaettu paikallishallinnollisesti neljään piiriin ja neljään kaupunkipiirikuntaan.[1] Maan pääkaupunkina oli vuoteen 2002 asti Nazran. Nykyinen pääkaupunki on Magas.

Kaupunkipiirikunnat:[1]

Kunnallispiirit:[1]selvennä

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan ensimmäinen presidentti oli Ruslan Aušev, joka oli vallassa tasavallan perustamisesta 1992 vuoteen 2001. Hänen jälkeensä Ahmed Malsagov oli tilapäisenä presidenttinä, ja toukokuussa 2002 valtaan nousi Murat Zjazikov. Junus-bek Jevkurov korvasi hänet 2008.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nazranin rautatieasema.
Mies siirtää karjaa vuoristotiellä. Pienimuotoinen karjatalous on tärkeä elinkeino syrjäseudulla.

Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Ingušian panos Venäjän federaation vuoden 2010 bruttokansantuotteeseen yhteensä 21,54 miljardia ruplaa eli 0,06 % koko Venäjän BKT-kertymästä.[2] Jokaista tasavallan asukasta kohti osuus oli 52,21 tuhatta ruplaa eli vain noin 1 279 euroa koko vuodelta 2010. Tämä on alin arvo Venäjän kaikista federaatiosubjekteista, eli tuottavuus oli alueella BKT-osuutena mitattuna erittäin matala.[3]

Ingušia on pääasiassa maatalousaluetta. Maanviljely on keskittynyt pohjoisosan tasangoille ja siellä viljellään vihanneksia, hedelmiä ja viljaa. Kastelualueilla viljellään lisäksi riisiä. Lampaisiin ja vuohiin keskittynyt karjatalous puolestaan on keskittynyt maan eteläosan ylängöille.

Ingušiassa tuotetaan myös öljyä ja maakaasua. Teollisuuden tärkeimmät alat ovat öljynjalostus-, koneenrakennus- ja elintarviketeollisuus. Öljyntuotanto ja –jalostus ovat keskittyneet maan luoteisosaan Malgobekin kaupungin ympäristöön.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-02-11. (venäjäksi)
  2. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-02-11. (venäjäksi)
  3. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-02-11. (englanniksi)
  4. Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 26.10.2014.
  5. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  6. Sotsialno-ekonomitšeskije harakteristiki Ingušian tasavallan virallinen sivusto, ingushetia.ru. Viitattu 19.2.2014. (venäjäksi)
  7. Topografitšeskaja karta Ukrainy, Rossii, Belarusi (venäjäksi)
  8. Tarskoje, topografinen karttalehti K38-42 (1988), Mittakaava 1:100 000, (venäjäksi).
  9. Russians ambushed in Ingushetia, BBC
  10. Medvedev Fires Ingushetian President, Kommersant
  11. http://rss.russiatoday.ru/Top_News/2009-08-12/top-official-shot-dead.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]