Imukala
Sivulta puuttuu | Imukala | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Liparis liparis (Linnaeus,1766) |
Imukala (Liparis liparis) on imukaloihin (Liparidae) kuuluva kala.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Imukala voi kasvaa 15 cm pitkäksi.[2] Sen iho on suomuton ja limainen. Väriltään kalat ovat tummanruskean kirjavia. Imukalan vartalo on hyvin lyhyt ja pullea. Lajin pyrstö on pitkä ja litteä, ja sillä on iso, tylppäkuonoinen pää. Imukalan vatsapuolen evät ovat muuttuneet imukupiksi, jonka perusteella laji on saanut nimensä. Imukuppi sijaitsee vatsan etupäässä aivan pään takana, loppuosa rintaeväästä jatkuu peräaukon tienoilta pyrstön tyveen asti.
Elintavat [muokkaa]
Imukala on pohjakala, joka viettää elämänsä samalla tavalla kuin rasvakala. Ravinnokseen se syö pieniä pohjaeläimiä.
Levinneisyys [muokkaa]
Imukalaa tavataan Atlantin koillisosassa Norjasta Barentsinmerelle Islantia ja Novaja Zemljaa myöten.[2] Se elää koko Itämeressä perämeren perukkaa ja Suomenlahden pohjukkaa lukuun ottamatta. Suomen vesialueella laji on jokseenkin harvalukuinen.
Lisääntyminen ja elinikä [muokkaa]
Imukalojen kutu on joulu-helmikuussa.[3] Kutevat kalat kiinnittävät mädin leviin tai muuhun alustaan kokkareiksi. Poikaset kuoriutuvat kahdessa viikossa. Eliniästä ei ole tarkkaa tietoa.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Liparis liparis IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Liparis liparis+liparis (peilipalvelin) FishBase. R. Froese ja D. Pauly (toim.). (englanniksi)
- ↑ Imukala (Liparis liparis) Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura SKES ry
