Immunologinen synapsi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Immunologinen synapsi eli immuunijärjestelmän synapsi on immunologiassa antigeeniä esittelevän solun ja imusolujen välinen rajapinta. Sen löysi National Jewish Medical and Research Centerissa Denverissä työskentelevä Abraham Kupfer. Samoihin aikoihin Daniel Davis ja Jack Strominger julkaisut osoittivat immuunijärjestelmän synapsin rakenteet erilaisissa lymfosyyteissä. Kupfer esitteli ensimmäisen havaintonsa vuonna 1995 Keystone Symposia tapahtumassa, ja hän osoitti kolmiulotteisen kuvan avulla immuunisolujen keskinäisen vuorovaikutuksen. Synapsin avainmolekyyli on T-solu reseptori ja sen vastinparina ovat MHC-proteiinit. Tärkeitä ovat myös LFA-1, ICAM-1, CD28 ja CD80/CD86.

  • c-SMAC (keski-SMAC), joka muodostuu θ isoformin proteiinikinaasi C: n, CD2, CD4, CD8, CD28, Lck ja Fyn.
  • p-SMAC (perifeerinen-SMAC) lymfosyytti-toimintaan liittyvä antigeeni-1 (LFA-1) ja solun tukirangan proteiini taliini ovat ryhmittyneet.
  • d-SMAC (distaalinen-SMAC) rikastettu CD43 ja CD45-molekyyleihin.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.


Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Immunological_synapse