Imitaattori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomalainen imitaattori Juha Laitila imitoimassa Elvistä.
Yhdysvaltalainen Elvis-imitaattori.

Imitaattori on henkilö, joka imitoi toisen, yleensä kuuluisan henkilön ääntä ja maneereita. Suosittuja imitoitavia henkilöitä ovat yleensä poliitikot, laulajat ja julkisuuden henkilöt, joilla on omalaatuinen ja helposti tunnistettava ääni.

Imitaattoreita, jotka yhdistävät esityksiinsä myös pukeutumisen imitoitavaksi henkilöksi, kutsutaan englanninkielisellä termillä lookalike. Tästä ovat esimerkkinä monet Elvis-imitaattorit, joita on maailmanlaajuisesti noin 35 000.[1]

Imitaattoreista jotkut tekevät huumori-imitaatioita ja toiset vakavia imitaatioita.

Imitaattori voi tarkoittaa myös esineiden, laitteiden, soittimien, eläinten ja erilaisten tapahtumien tai tapahtumasarjojen toistamista. Muun muassa Jope Ruonansuu osaa imitoida liikkuvassa junassa kulkevan ihmisen etenemistä vaunusta toiseen. Vanhan mallissa vaunuissa oli erillinen välitila, jolloin äänet voimistuivat ovia avatessa ja niiden sulkeutuessa.

Imitaattoreista teknisesti laajin valikoima on tällä hetkellä Michael Winslowilla. Hänen äänivalikoimiin kuuluu omien puheittensa mukaan 10000 erilaista imitoitavaa ääntä päästävää kohdetta. Nykyisin hän tekee muun muassa dubbausta elokuvien päälle eri ääniefektein sekä henkilöimitoinnin ja musiikin tai soittimien sekoituksella. Mel Blanc oli aikoinaan tuhannen äänen mieheksi kutsuttu ja 5000 piirretyssä elokuvassa pääasiassa työskennellyt dubbaaja.

Merkittävä tyylisuunta on Terry Fatorilla. Hänen erikoisuutenaan on laulaa vatsastapuhujana eri laulajien äänellä. America's Got Talent vuonna 2007 oli hänen läpimurtonsa Yhdysvalloissa.

Suomalaisia imitaattoreita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaalaisia imitaattoreita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]