Ilveskallion vanha metsä
| Ilveskallion vanha metsä | |
|---|---|
| Natura 2000 -alue: FI0100079 | |
| Suojelun perusteet | |
| Aluetyyppi | SCI |
| Luontodirektiivin luontotyypit |
Kasvipeitteiset silikaattikalliot, Boreaaliset luonnonmetsät |
| Suojelutilanne | 100 % valtion luonnonsuojelualue |
| Sijainti ja koko | |
| Koordinaatit | |
| Kunta | Lapinjärvi |
| Kartta | Kansalaisen Karttapaikka |
| Pinta-ala | 21 hehtaaria[1] |
| Vastuutaho | Luonnonvarakeskus |
| Suojellut lajit | |
| Lintudirektiivin liite I |
metso, palokärki, pikkusieppo, pohjantikka, pyy |
| Muuta eläinlajistoa | idänuunilintu |
Ilveskallion vanha metsä on luonnonsuojelualue, joka sijaitsee Lapinjärven kunnassa, Ingermaninkylässä. Ilveskallio kuuluu Natura 2000-hankkeeseen. Havu-lehtisekametsä sekä havusekametsä ovat Ilveskallion hallitsevat metsätyypit.[1] Aluetta ympäröi Luonnonvarakeskuksen 246 hehtaarin laajuinen kuusen geenireservimetsä.[2] Alueelta on löytynyt useita harvinaisia kovakuoriaislajeja sekä Uudellamaalla harvinaista pikkutervakkoa.[1]
Alueen kivilaji on viborgiitti, joka on syväkivilajien rapakivimuunnos. Ilveskallion lounaisjyrkänteen laelta avautuu laaja näkyvä ympäröiviin metsiin ja viljelyalueelle. Jyrkänteen juurella on pienialainen lehtomaisen kasvillisuuden alue. Ilveskallion vanha metsä kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alue on rauhoitettu asetuksella 1993.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Suomen Natura 2000 kohteet/ Uudenmaan ympäristökeskus (pdf) Uudenmaan ympäristökeskus. Viitattu 14.1.2009.
- ↑ Ilveskallion vanha metsä 31.7.2013. Uudenmaan ELY-keskus. Viitattu 14.6.2016.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||
