Tämä on lupaava artikkeli.

Iltatuulen viesti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

”Iltatuulen viesti”
Aikamiehet
Singlen ”Iltatuulen viesti” kansikuva
Singlen tiedot
 B-puoli ”Musta Rudolf”
 Äänitetty  10. syyskuuta 1964
 Julkaistu 1964, 1967
 Formaatti vinyylisingle
 Tekijä(t) säv./san. Martti Jäppilä
sov. Allu Kosonen
 Tyylilaji valssi
 Kesto 03.18
 Levy-yhtiö Odeon (1964)
Finlandia (1967)
Listasijoitukset

 Suomi: 1.

”Iltatuulen viesti” on Martti ”Masa” Jäppilän säveltämä ja sanoittama valssi, jonka levytti ensimmäisenä tamperelainen Matti Kanto joulukuussa 1952. Tämä esitys ei kuitenkaan koskaan tullut suosituksi.[1] Vuonna 1961 äänitettiin A. Aimon versio.[2]

Aikamiehet-kuoro levytti ”Iltatuulen viestin” Dallapé-orkesterin säestyksellä vuonna 1964. Sekin jäi ilmestyessään vähälle huomiolle, mutta nousi suureen suosioon vuosina 1967–1969, jolloin se ylsi Suomen myyntilistan kärkeen ja pysyi Lista-ohjelman listalla yli 90 viikon ajan.[1][3] ”Iltatuulen viestiä” on myyty yli 30 000 kappaletta, mikä tekee siitä yhden kaikkien aikojen myydyimmistä suomalaisista singleistä (13. sija lokakuussa 2014).[4]

Aikamiesten versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1964 perustettu Aikamiehet-kuoro äänitti ”Iltatuulen viestin” 10. syyskuuta 1964 Kirjatalon juhlasalissa yhdessä ”Musta Rudolf” -nimisen kappaleen kanssa. Säestäjänä toimi Dallapé-orkesteri kapellimestarinaan George de Godzinsky. Molemmat kappaleet saatiin nauhalle yhdellä otolla.[1][3]

Julkaisu ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Singlen Iltatuulen viesti / Musta Rudolf julkaisi vuonna 1964 PSO Odeon-levymerkillä. Se jäi kuitenkin ilmestyessään vähälle huomiolle.[5] Vuonna 1966 kappale soi kuitenkin muutaman kerran Arttu Suuntalan radio-ohjelmassa Kesämökin gramofoni.[3]

Vuonna 1967 Iltatuulen viesti alkoi saavuttaa suosiota Yleisradion listan Kahdeksan kärjessä -ohjelmassa. Niinpä single julkaistiin uudestaan Finlandia-levymerkillä. Heinäkuussa kappale nousi levymyyntitilaston ykköseksi. Todellisen suursuosikin ”Iltatuulen viestistä” teki loppiaisena 1968 alkanut Lista-ohjelma, joka perustettiin Kahdeksan kärjessä -ohjelman pohjalle. Siinä vaihtuva puhelinraati äänesti kuultavista kappaleista. Huonoimmin sijoittuneet putosivat, ja tilalle pyrkivät uudet. ”Iltatuulen viesti” ei koskaan noussut tämän listan ykköseksi, mutta se oli mukana hyvin pitkään – aina ensimmäisestä jaksosta lokakuuhun 1969 asti.[1][6] Kaikkiaan listaviikkoja kertyi yli 90.[3]

Jatkuvasti soinut hitti myös ärsytti. Pilapiirtäjä Kari Suomalainen otti asiaan kantaa Helsingin Sanomissa 24. tammikuuta 1969. Hänen luomansa hahmo Elma Kutiainen totesi: Minulla on kaksi suosikkikappaletta, toinen on ”Iltatuulen viesti” ja toinen – sama uudelleen. Lopulta ”Iltatuulen viestiä” alettiin pitää maanvaivana. Kappaleen loputtomalta tuntunut suosio oli yksi Lista-ohjelman lopettamisen syistä.[6] Viimeinen jakso lähetettiin 27. lokakuuta 1970.[7]

Historioitsija Marko Tikan mukaan "Iltatuulen viestin" suosio kertoo paljon 1960-luvusta. Kun Suomi modernisoitui voimakkaasti muidenkin kuin vain Dallapé-orkesterin ympärillä, kaipuu johonkin pysyvään konkretisoitui tanssilavoissa, sorateissä ja maaseudussa, joka oli vielä 1960-luvulla kaukana modernista Suomesta. Henkilöautojen, elementtikerrostalojen, sosiaaliturvan ja yhtenäisen koulujärjestelmän moderni Suomi oli vasta syntymässä, mutta rakennemuutos oli tulossa vain hieman myöhemmin ja sitäkin rajumpana. Musiikissa modernisoituminen näkyi ääripäiden syntymisenä, ja kevyt musiikki jakautui selvästi "vanhaan" ja "uuteen"; viimeksi mainittuun lukeutuivat muiden muassa Danny, Johnny Liebkind, Eero ja Jussi Raittinen, The Beatles ja The Rolling Stones. Tässä vaiheessa kehittyivät varsinkin vanhan tanssimusiikin – jota "Iltatuulen viesti" edusti – ja kaikkien muiden musiikinlajien välille avoimen vihamieliset välit. "Iltatuulen viestistä" tuli Dallapén ainoa listamenéstys, vaikka sen kipuaminen listojen kärkipäähän tapahtui varsin hitaasti. Tällöin jo vaikeasti sairas Martti Jäppilä käsitti, että "Iltatuulen viestistä" tulisi tavallaan hänen muistokirjoituksensa ja hän ehti vielä nähdä levytyksen alkumenestyksen. Sen sijaan kappaleen suosion huippua hän ei ollut enää näkemässä, sillä hän kuoli 22. maaliskuuta 1967.[8]

”Iltatuulen viesti” -singleä on myyty kaikkiaan yli 30 000 kappaletta. Vuonna 2014 se oli Suomen kaikkien aikojen 13. myydyin single.[4]

Muita versioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita kappaleen levyttäneitä ovat Esko Könönen (1967), Olavi Lampinen (1972), Tapani Kansa (1972), Olli Heikkilä (1974), Henry Theel (1976), Jörgen Petersen (1977), Kalevi Nyqvist (1984), Erkki Kanto (1985), Martti Koskimo (1988), Teuvo Oinas (1990), Sandels-Seitsikko (1991), Matias Sassali (1991) ja Olli Kivistö (1995).[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Nyman, Jake: Onnenpäivät 2, s. 95. Tammi, 1995. ISBN 951-31-0573-3.
  2. a b Suomalaisen muusikin tietokannan hakutulos kappaleelle Iltatuulen viesti Aanitearkisto.fi. Arkistoitu 28.6.2018. Viitattu 9.10.2014.
  3. a b c d Aikamiesten historiaa Aikamiehet.fi. Viitattu 9.10.2014.
  4. a b Musiikkituottajat - Tilastot - Myydyimmät levyt IFPI.fi. Arkistoitu 28.5.2013. Viitattu 9.10.2014.
  5. Aikamiehet & Dallapé-Orkesteri - Iltatuulen viesti / Musta Rudolf Discogs.com. Viitattu 9.10.2014. (englanniksi)
  6. a b Muistatko vielä Aikamiesten Iltatuulen viestin? 26.11.2007. Iltalehti.fi. Arkistoitu 15.10.2014. Viitattu 9.10.2014.
  7. Miksi Lista loppui? 11.9.2008. YLE. Viitattu 9.10.2014.
  8. Marko Tikka ja Toivo Tamminen: Tanssiorkesteri Dallapé: Suomijatsin legenda, s. 252–253. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKST 1302), 2011. ISBN 978-952-222-252-7.