Ilotulitus

Ilotulitus Australiassa vuonna 2006.

Fireworks closer view

Uudenvuodenaaton ilotulitusta Oulussa.

Ilotulitus on näyttävä tapahtuma, jossa käytetään pyroteknisiä tuotteita eli ilotulitteita viihdyttävän esityksen luomiseksi. Ilotulituksia järjestetään etenkin uutenavuotena.

Ilotulitusten historia ja maantieto

Kiinassa tehtiin Han-dynastian aikaan sähikäisiä paahtamalla bambua, mistä syntyi voimakas rätisevä ääni, jota käytettiin pahojen henkien karkottamiseksi. Pohjoisen ja eteläisen dynastian aikoihin (420–581) sähikäisiä käytettiin pahan karkottamisen lisäksi tuomaan onnea ja menestystä. Kiinalaiset kuvittelivat niiden auttavan ihmistä vaikeissa asioissa.

Ruudin keksiminen johti nykyisen kaltaisiin ilotulitusraketteihin 900-luvun vaiheilla. Raketteja käytettiin taisteluaseina ja vihollisen pelotteina. Nykyään suurin osa maailman ilotulitteista valmistetaan Aasiassa. Siellä järjestetään vuosittain erittäin näyttäviä ilotulituksia. Myös katolisissa maissa, kuten Espanjassa on näyttäviä ilotulituksia.

• Ruudin keksijöinä pidetään yleensä kiinalaisia, mutta intialaisetkin saattoivat olla ensimmäisiä. Britannian rakettitietämys tuli nimenomaan Intiasta.
• Intian Diwalia (valon juhlaa) juhlistetaan ilotulittein ja kynttilöin.
• Yhdysvalloissa ilotulitteita käytetään muun muassa itsenäisyyspäivän juhlinnassa 4. heinäkuuta. Ruutiraketti oli aseena – kuten Yhdysvaltain kansallislaulun sanoituskin kertoo – käytössä Yhdysvaltain vapaussodassa, lähinnä brittiläisten käytössä.
• Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Ruutisalaliiton muistoksi) 5. marraskuuta vietettävä Guy Fawkesin päivä on joulun yli jatkuvan ilotulituskauden alku.
• Madeiran uudenvuoden ilotulitus on Euroopan näyttävimpiä, se on perinne ajalta, jolloin parempi väki meni Britanniasta talveksi Välimerelle – edelleen brittiläisten turistien täyttämät risteilyalukset pysähtyvät Madeiran edustalle seuraamaan ilotulitusta.

Suomessa ilotulituksia järjestetään eniten uutenavuotena ja pelkästään uudenvuoden tulitteiden myynnin on arvioitu olevan noin 10 miljoonaa euron luokkaa. Lain mukaan ilotulitus on sallittua uudenvuodenaaton iltakuudesta uudenvuodenpäivän aamukahteen saakka sekä Venetsialaisissa klo 21.00–02.00 asti, muulloin lähimmän paloviranomaisen luvalla. Vuodesta 2009 lähtien kaikkien ilotulitteiden myynti, luovutus ja hallussapito on sallittua vain 18 vuotta täyttäneille. Jotkin kaupungit ja yhteisöt järjestävät katsojille avoimen ilotulituksen keskeisellä paikalla. Muita ilotulituksia järjestetään esimerkiksi talviurheilulajien päätteeksi. Lahdessa Salpausselän kisojen lopussa olevaan iltamäenlaskun yhteyteen on järjestetty perinteisesti myös ilotulitus.

Ilotulitteet

Ilotulitteet sytytetään yleensä tulilangalla, ja ilotulitteen tarkoituksena on saada aikaan liikettä, pamahduksia ja valoefektejä. Maailman ilotulitteista valmistetaan 70 prosenttia Kiinassa. Suomessa oli vuonna 2006 markkinoilla 1 200 erilaista ilotulitemerkkiä ja -tyyppiä.

Ilotulitteiden tuottamat värit muodostuvat eksotermisistä kemiallisista reaktioista. Eri värit edellyttävät eri aineiden käyttöä:

Värit

• punainen: litiumkarbonaatti Li₂CO₃, strontium-suolat (Sr-yhdisteet, muun muassa strontiumnitraatti, strontiumkarbonaatti SrCO₃)
• purppuranpunainen: strontium (Sr)- ja kupariyhdisteiden (Cu) seos
• oranssi: kalsiumkloridi CaCl₂ ja alumiini Al tai bariumoksidi BaO
• vihreä: barium-suolat (Ba-yhdisteet) ja kloori Cl sekä kloorin vapauttava aine
• vaalean- ja tummansininen: kupariasetoarseniitti Cu₃As₂O₃ · Cu(C₂H₃O₂)₂ ja muita kuparisuoloja sekä kloorin vapauttava aine
• turkoosinsininen: kuparikloridi CuCl
• hopeanvärinen: alumiini Al ja titaani Ti tai magnesium Mg jauheena tai lastuina

Animaatio ilotulituksesta

Ilotulitekauppa Suomessa

Pääartikkeli: Luettelo Suomessa kuluttajille myytävistä ilotulitetyypeistä

Ilotulituskauppa on tarkasti säädeltyä ja valvottua toimintaa. Suomessa toimintaa harjoittavat eniten maahantuojat, jotka tuovat ilotulitteita pääasiassa Kiinasta.

Ilotulituskauppaa käydään elokuun viimeisenä viikkona venetsialaisten vuoksi Pohjanmaalla sekä uudenvuodenaattona 27.–31. joulukuuta monissa suuremmissa kaupoissa ja tavarataloissa, joiden tiloihin pystytetään tilapäinen myyntipiste.

Lainsäädännöllisiä rajoituksia

Ilotulitteiden kauppa on säänneltyä, luvanvaraista ja valvottua toimintaa. Ilotulitteiden käyttöä sääntelee räjähdeasetus (473/1993): ilotulitteiden valmistus, yleiseen kauppaan hyväksyminen, maahantuonti, varastointi, luovuttaminen ja säilytys. Käyttöä valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).

Suomessa myytävät ilotulitteet esimerkiksi:

• eivät saa sisältää yli 1 000 g pyroteknisiä aineita, yhdistelmätuotteissa saa kokonaisnettopyromassa padassa 2 000g.
• pamahtavassa panoksessa saa olla vain 0,05 g mustaa ruutia tai vastaavaa tuotetta
• ei saa olla niin kutsuttua kaksoistulilankaa, pois lukien padat
• laukaisuputken sisäpinnan halkaisija saa olla enintään viisi senttimetriä, tähtipommeissa 2,5 senttimetriä ja roomalaisissa kynttilöissä enintään 38 millimetriä
• Raketit eivät saa sisältää yli 75g ruutia, yhteenlaskettuna moottorin, ja efektin pyrotekninen massa. (200g rajana ennen)
• tulilangan paloajan tulee olla 3–10 sekuntia
• ei saa ampua alkoholin vaikutuksen alaisena
• 1.4G ja 1.3G vaarallisuusluokkaan kuuluvia ilotulitteita saa räjäytellä kuntien sääntöjen mukaan
• 1.2G vaarallisuusluokan ja siitä alaspäin kuuluvien ilotulitteisiin tarvitaan lupa.
• kaikkien ilotulitteiden myyminen, luovuttaminen ja hallussapito on sallittua vain 18 vuotta täyttäneille
• maahantuojaa edellytetään testaamaan ja suorittamaan laadunvalvontaa maahantuotaville ilotulitteille
• suojalasien käyttäminen on nykyään pakollista
• ilotulitteita ei saa joissain paikkakunnissa käyttää keskustassa

Ilotulitteet muualla

Euroopan unioni on kieltänyt yli kuuden tuuman paksuisten rakettien myynnin.

Kiinassa tuotetaan 80–95 % maailman ilotulitteista. Myös Suomen ilotulitteista valtaosa on Kiinasta. Kiinan ilotulitetehtailla on ollut myös lapsityöntekijöitä ainakin vuonna 2009.

Ilotulituksen SM-kilpailut

Vuosittain syksyisin järjestetään ilotulituksen SM-kilpailut. Kilpailupaikkana on Helsinki ja siitä vastaa tv-kanava Nelonen. Kilpailuun osallistuvat ilotulitealan yritykset Suomesta. Vuodesta 1997 järjestetyn kilpailun ampumapaikat olivat aluksi Suomenlinnassa, sen jälkeen Hernesaaressa ja viimeksi Töölönlahden rannoilla. Ilotulitus on kerännyt Helsingin rannoille yli 100 000 katsojaa. Vuonna 2012 järjestetään 15. SM-kilpailut.

Voittajat:

• 2012: Tulitemestarit
• 2011: Tulitemestarit
• 2010: Pyroman Oy
• 2009: Ilotulitus Oy
• 2008: JoHo Pyro Oy
• 2007: Ilotulitus Oy
• 2006: JoHo Pyro Oy
• 2005: Ilotulitus Oy
• 2004: Tähtiraketti Oy
• 2003: Tähtiraketti Oy
• 2002: Tähtiraketti Oy
• 2001: Ilotulitus Oy
• 2000: Tähtiraketti Oy
• 1999: Ilotulitus Oy
• 1998: Ilotulitus Oy

Aiheesta muualla

• http://www.ilotulitus.info/ Tukesin virallinen tiedotuskanava ilotulitteiden vaaroista ja ilotulitteisiin liittyvästä lainsäädännöstä.
• http://www.ilotulite.net Suurin suomenkielinen ilotuliteaiheinen sivusto ja keskustelufoorumi, aiheita niin kuluttajatuotteista kuin ammattilaistulitteistakin
• Ilotulitteiden käyttöturvallisuus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
• Ilotulitteet ja räjähteet Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
• Finlex, Räjähdeasetus 28.5.1993/473
• Vuoden turhake on ilotulite. Suomen luonto 2009.
• Etälukio: Ilotulitteet
• Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): Ilotulitteen toiminta ja sen sisältämät pyromassat (pdf)