Ilokaasu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilokaasu

Nitrous-oxide-3D-vdW.png
Nitrous-oxide-2D-dimensions.png
Nitrous-oxide-2D-VB.png

Tunnisteet
CAS-numero 10024-97-2
Ominaisuudet
Molekyylikaava N2O
Moolimassa 44,0 g/mol
Ulkomuoto Väritön kaasu
Sulamispiste −90,86 °C (182,29 K)
Kiehumispiste −88,48 °C (184,67 K)
Tiheys 1,2 g/cm3 (@ -89 °C, neste)
Liukoisuus veteen 0,112 g / 100 ml

Ilokaasu eli dityppioksidi (dityppimonoksidi, typpioksiduuli, N2O) on typen happiyhdiste eli typen oksidi. Huoneenlämmössä dityppioksidi on väritön kaasu. Maatalous on ylivoimaisesti merkittävin dityppioksidin lähde [1]. Dityppioksidi on hiilidioksidia 300-kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Typpioksiduulin kaupallinen käyttö

Ilokaasua käytetään happeen sekoitettuna nukutusaineena leikkauksissa ja synnytyksissä. Nimensä mukaisesti kaasu tekee käyttäjänsä huvittuneeksi. Nukutuskäytössä ilokaasua sekoitetaan happeen suhteessa 1:1 tai 2:1.

Sitä voidaan käyttää myös elintarvikkeiden aerosolipakkauksissa. Valmiskermavaahtopakkauksissa on usein ilokaasua, joka liukenee hyvin rasvaan paineen alaisena. Paineen pienentyessä ilokaasu kaasuuntuu ja muodostaa vaahtoa.

Ilokaasua voidaan käyttää polttomoottorissa hetkelliseen tehon lisäämiseen. Kaasua säilytetään nestemäisenä ja höyrystyessään sen lämpötila laskee, jolloin moottoriin syötettävä ilma tai ilman ja polttoaineen seos jäähtyy pienentäen sen tilavuutta, jolloin kaasuseosta voidaan syöttää enemmän samalla paineella. Männän puristuksessa tämä kaasuseos kuumenee, jolloin ilokaasu hajoaa typeksi ja hapeksi. Näin muodostunut lisähappi parantaa polttoaineen palamista, joten polttoainetta voidaan syöttää enemmän ja moottorista saatava teho kasvaa. Suomessa ilokaasujärjestelmien käyttö tieliikenteessä on kielletty.

Typpioksiduulia voidaan valmistaa muun muassa kuumentamalla ammoniumnitraattia (NH4NO3 → 2 H2O + N2O)

Ilokaasu voidaan nesteyttää joko nostamalla paine noin 50-kertaiseksi normaali-ilmanpaineeseen verrattuna, tai laskemalla lämpötila -88 °C:een. Ilokaasun moolimassa on 44,0 g/mol, kiehumispiste -88,5 °C, sulamispiste -90,8 °C ja CAS-numero 10024-97-2 (myös muita numeroita).

[muokkaa] Typpioksiduulin ympäristövaikutukset

Typpioksiduuli on voimakas ja pitkäikäinen kasvihuonekaasu. Ilmastonmuutosta kiihdyttäviä typpioksiduulipäästöjä syntyy Suomessa etenkin maanviljelyssä ja typpilannoitteiden valmistuksessa. Myös katalysaattoriajoneuvojen käytöstä, kotieläinten lannasta ja energiantuotannosta syntyy jonkin verran typpioksiduulipäästöjä.[2] Suurimmat hehtaarikohtaiset typpioksiduulipäästöt syntyvät maanviljelyskäytössä olevilla ja metsitetyillä turvepelloilla[3].

Typpioksiduuli on Suomen toiseksi yleisin kasvihuonekaasu [4]. Typpioksiduulin ilmakehää lämmittävä vaikutus on 296 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin, ja typpioksiduulin elinikä ilmakehässä on noin 110 vuotta[5]. Lisäksi se aiheuttaa otsonikatoa. [6] Typpioksiduulin on todettu olevan 2000-luvun merkittävin otsonikerrosta heikentävä aine. [7] [8]

[muokkaa] Viitteet

  1. Ekholm, Tommi 2006: Typpioksiduulin päästöarvioiden vertailu ja epävarmuuksien Monte Carlo -analyysi. Erikoistyö. TEKNILLINEN KORKEAKOULU. Teknillisen fysiikan ja Matematiikan koulutusohjelma. http://www.sal.tkk.fi/publications/pdf-files/eekh06b.pdf
  2. http://www.tilastokeskus.fi/til/khki/2006/khki_2006_2008-04-18_tau_004_fi.html
  3. Pihlatie, Mari 2007: Nitrous oxide emissions from selected natural and managed northern ecosystems. Väitöskirja. Helsingin yliopiston biotieteellinen tiedekunta. Dissertationes Forestales 36. http://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/22175/nitrouso.pdf?sequence=1
  4. Greenhouse gas emissions in Finland 1990–2003. National inventory report to the UNFCCC. 27 May 2005. Statistics Finland. Pdf-julkaisu.
  5. http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/miksi_8.html
  6. TKK, Ympäristönsuojelu, Stratosfäärin otsoni
  7. http://www.sciencemag.org/cgi/content/abstract/1176985
  8. http://www.newscientist.com/article/dn17698-laughing-gas-is-biggest-threat-to-ozone-layer.html

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä