Ilex guayusa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilex guayusa
Ilex guayusa
Ilex guayusa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Lahko: Aquifoliales
Heimo: Orjanlaakerikasvit Aquifoliaceae
Suku: Ilex
Laji: guayusa
Kaksiosainen nimi
Ilex guayusa
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ilex guayusa Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ilex guayusa Commonsissa

Ilex guayusa on Amazonilla kasvava, orjanlaakerien sukuun kuuluva puu, jota esiintyy Ecuadorissa. Puu on yksi kolmesta tunnetusta kofeiinipitoisesta orjalaakeripuusta. Guayusapuun lehtiä kuivataan ja haudutetaan teeksi niiden piristävien vaikutusten vuoksi.

Guayusa on 6–30 metrin korkuiseksi kasvava puu. Sen ikivihreät lehdet ovat 2,5–7 senttimetrin pituiset. Kasvin kukat ovat pieniä ja valkoisia. Hedelmät ovat pyöreitä ja punaisia, läpimitaltaan 6–7 millimetrin levyisiä. Lehdet sisältävät kofeiinia ja muita alkaloideja.[1]

Biologinen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilex guayusa tuottaa ksantiineja, esimerkiksi kofeiinia. Myös kaksi muuta orjanlaakerien suvun puuta, Ilex paraguariensis, joka tunnetaan myös nimellä mate, sekä Ilex vomitoria, toiselta nimeltään yaupon holly, sisältävät kofeiinia. Luonnonvaraisena tätä Amazonin yläjuoksun korkeaa puuta on tavattu vain harvoin, ja pääosin sitä esiintyy viljeltynä.[2] Melvin Shemluck dokumentoi Pastazan alueella kukkivan guayasapuun vuosina 1979–1980.[3]

Valokuva Ilex guayusa -puusta

Viljely ja käyttö juomana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvia kasvatetaan pääosin Napon ja Pastazan alueilla Ecuadorissa, mutta sitä esiintyy myös joissakin Perun ja Kolumbian osissa. Sadonkorjuun jälkeen guayusan lehdet kuivataan maun voimistamiseksi.[2][4]

Ecuadorin ketšuakansan keskuudessa guayusan lehdet on perinteisesti keitetty vedessä ja muodostunut tee on nautittu sen tarjoamien piristävien vaikutusten vuoksi.[2] Sen lisäksi että guayusaa nautitaan vastaavalla tavalla kuin länsimaissa nautitaan kahvia, alkuperäiskansojen metsästäjillä on ollut tapana juoda guayusaa aistien terävöittämiseksi. Juomaa on kutsuttu ”yövahdiksi”, koska se auttaa pysymään valppaana ja hereillä läpi yön.[5] Kasvin tuoreita lehtiä käytetään sitomalla ne havaijilaista leitä muistuttavaksi seppeleiksi.

Harvardin yliopiston etnobotanisti Richard Evans Schultes löysi poppamiehen haudasta 1 500 vuoden ikäisen paketin guayusan lehtiä Bolivian Andeilta, kaukana kasvin luonnollisesta esiintymisalueesta.[6]

Kemiallinen rakenne ja ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Guayusa sisältää kofeiinin lisäksi myös teobromiinia, suklaassa esiintyvää piristettä, sekä vihreässä teessä esiintyvää teaniinia, glutamiinihappoanalogia, jonka on osoitettu vähentävän fyysistä ja psyykkistä stressiä.[7][8][9]

Kemialliset analyysit vuosina 2009 ja 2010 ovat osoittaneet guayusan kuivapainosta mitatuksi kofeiinipitoisuudeksi 2,90–3,28 prosenttia.[10][11] Guayusa sisältää kaikki ihmiselle välttämättömät aminohapot sekä runsaasti antioksidantteja. Sen hapen radikaalien imeytymiskyky (ORAC) on korkea, 58μM grammaa kohden, verrattuna tavallisen vihreän teen 28–29μM grammaa kohden.[12][13][14]

Ilex guayusan lehtiä

Synonyymit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilex guayusa tunnetaan ketšuan kielessä nimellä wayusa. Sana äännetään myös muodossa ”why-sa” tai shuar-kansan tapauksessa muodossa ”why-ees”.

Ilex guayusa -kasvista poimittuja lehtiä Ecuadorin Archidonassa.

Myyttejä ja legendoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antropologi Michael Harner, Foundation for Shamanic Studies -säätiön perustaja, kuvaa guayusan olevan Jivaro-kansan mukaan niin addiktoivaa, että ennen kuin sitä tarjotaan vieraalle, kasvin varoitetaan aiheuttavan loppuelämän kestävän halun palata takaisin Ecuadorin viidakkoon.[15]

Ketšuoiden mukaan guayusa aiheuttaa metsästysonnea ennustavia unia.[16]

Kuivattuja guayusan lehtiä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilex paraguariensis - Kofeiinipitoinen orjanlaakeri, joka tunnetaan yleisemmin nimellä Yerba Mate
  • Ilex vomitoria - "Mustana juomana" tunnetun teen valmistukseen käytetty kofeiinipitoinen orjanlaakeri
  • Kuding-tee - Aasialainen, useista orjanlaakerisuvun kasveista valmistettu juoma

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Loizeau P.-A. and G. Barriera: Aquifoliaceae of Neotropics Ilex guayusa Loes. Monographia Aquifoliacearum. 1 March 2007. Viitattu 2 August 2011.
  2. a b c Lewis, WH; Kennelly, EJ; Bass, GN; Wedner, HJ; Elvin, L (May–June 1991). "Ritualistic use of the holly Ilex guayusa by Amazonian Jivaro Indians". Journal of Ethnopharmacology 33: 25–30. 
  3. Shemluck, Melvin (1979). "The flowers of Ilex guayusa". 
  4. Processing Runa. Viitattu 2011-07-21.
  5. Cultural Heritage Runa. Viitattu 2011-07-21.
  6. "A medicine-man's implements and plants in a Tiahuanacoid tomb in highland Bolivia" . 
  7. Lab Number:056939 Advanced Botanical Consulting & Testing, Inc.. Viitattu 2011-07-21.
  8. New drinks review: Amazonian 'superherb' hits the market Datamonitor Expert View. Viitattu 2011-07-21.
  9. Kimura K, Ozeki M, Juneja L, Ohira H (2007). "L-Theanine reduces psychological and physiological stress responses". Biol Psychol 74 (1): 39–45. doi:10.1016/j.biopsycho.2006.06.006. PMID 16930802. 
  10. Lab Number:056939 Advanced Botanical Consulting & Testing, Inc..
  11. Componentes Quimicos Guayusa 19Oct09
  12. Dr. Adonis Bello Alarcón: Identificación y cuantificación de aminoácidos Viitattu 2011-08-03.
  13. "To assess antioxidant capacity of Guayusa" (2010). Center of Studies of Biological Research and Evaluation (CEIEB in Spanish) Pharmacy and Food Institute Universidad de la Habana. 
  14. "Test Report for the Whole ORAC Values" (2010). Genox. 
  15. Harner, Michael The Way of the Shaman: A Guide to Power and Healing. Harper & Row, 1980. http://www.scribd.com/doc/59959885/The-Way-of-the-Shaman-Harner-OCR-Edition-Resistance-2010. ISBN 0553206931
  16. Spruce, R. (1996). Notas de un botánico en el Amazonas y los Andes. Quito, Ecuador: Colección Tierra Incógnita. 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]