Il Combattimento di Tancredi e Clorinda

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Il combattimento di Tancredi e Clorinda

Il combattimento di Tancredi e Clorinda (SV 153, suom. Tancredin ja Clorindan taistelu) on italialisen säveltäjän Claudio Monteverdin teos, näyttämöllinen madrigaali tai näyttämöllinen kantaatti[1]. Teos sai ensimmäisen esityksensä Venetsian karnevaalien aikana vuonna 1624 kaupungin senaattorin, Girolamo Maceningon, muusikon suojelijan, luona.

Yleistä ja taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teos on sisällytetty myös säveltäjän madrigaalien kirjan kahdeksanteen ja viimeisen osaan, jota kutsutaan nimellä Madrigali guerrieri e amorosi, sotaisia ja lemmekkäitä[2] madrigaaleja. Tämä teoksen viimeinen osa julkaistiin vuonna 1638. Teos on katkelma Torquato Tasson teoksesta Vapautettu Jerusalem[3].

Tässä teoksessaan Monteverdi on supistanut orkesterin melkein äärimmilleen. Orkesterin muodostavat cembalo, neljä viola da gambaa sekä kontrabasso. Kertoja kertoo urhoollisen soturin Tancredin taistelusta kaunista saraseenia Clorindaa vastaan, johon Tancredi on rakastunut. Taistelussa kuitenkin Clorinda on pukeutunut sotilaaksi, ja siksi Tancredi ei pysty tunnistamaan häntä. Raivokkaan kaksintaistelun lopuksi Tancredi lävistää miekallaan Clorindan rinnan. Viimeisenä huokauksenaan kaunis Clorinda kertoo uskostaan uuteen, kristittyjen jumalaan ja samalla hän antaa anteeksi hyökkääjälleen. Nyt Tancredi tunnistaan uhrinsa ja sekoaa tuskasta. Myös henkilömiehitys on vähäinen: kaunis saraseeni Clorinda (mezzosopraano), rohkea Tancredi (tenori) sekä kertoja (baritoni).

Tämän teoksen dramaattinen ja teatraalinen toteutus olivat suhteellisen uutta madrigaaleissa. Säveltäjä antoi myös hyvin tarkat ohjeet musiikin sovitukseen ja sijoitti tarkasti teokseensa hitaita ja kiihkeitä kohtia. Teoksen esitys kestää noin 20 minuuttia.

Äänityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sakari Hildén; Oopperan synty ja Libretto
  2. Musiikin historiaa verkossa.
  3. Torquato Tasso: Gerosalemme liberata. Conto XII, 52-62 ja 54-58.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ääninäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sound-icon.svg

Esityspaikka: Concertgebouw, Amsterdam

Äänitiedostojen kuunteluohjeet