Isak Ervast

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Iisak Ervast)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Isak Ervast (27. maaliskuuta 1700 Kemi22. helmikuuta 1757 Kemi) oli suomalainen kirkkoherra ja hartauskirjailija.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ervastin vanhemmat olivat Pudasjärven kirkkoherra Bertil Ervast (1674–1737) ja Barbro Remahl. Hän pääsi ylioppilaaksi Uppsalassa 1720 ja Turussa 1724. Ervast vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1727. Ervast toimi Pohjalaisen osakunnan kuraattorina 1727–1728, Turun läänin jalkaväkirykmentin pataljoonansaarnaajana vuodesta 1727 sekä rykmentinpastorina 1731 ja samalla Turun ruotsalaisen seurakunnan 2. kappalaisena vuodesta 1733. Viimeksi Ervast oli Kemin kirkkoherrana vuodesta 1741. Hän oli myös lääninrovasti ja toimi puhujana pappeinkokouksessa Turussa 1735. Ervast kuoli lääninrovastina ollessaan jouduttuaan tarkastusmatkallaan vauhkoutuneen poron yliajamaksi.

Ervast oli naimisissa vuodesta 1733 Margareta Salménin kanssa. Heidän poikiaan olivat Muhoksen kirkkoherra Isak Ervast (1737–1789), Naantalin pormestari Fredrik Ervast (1738–1791) ja laivaston kapteeni Samuel Ervast (1750–1817).

Kirjallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ervast julkaisi Turussa asuessaan 1733 osaksi saksasta suomennetun, osaksi alkuperäisen, Rukouskirjan (Rukous Kirja kuin sisällensä pitä Rippi ja Herran Ehtollisen, niin myös Aamu ja Ehto rukouxet; puolittain Saxasta Suomexi käätyt, puolittain myös uudesta kokoonpandut)[1] sekä suomensi ja kirjoitti useita virsitekstejä. Nykyisen kirkon virsikirjan virret 355 Jeesus, ilo elämäni ja 538 Oi Jeesus, lohdutukseni ovat todennäköisesti Ervastin kirjoittamia.lähde?

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Guds barnas salighet förestäld, då fordom grefwinnan högwälborne fru Anna Charlotta Taube, Kongl. Maj:ts tro-mans och öfwerste leutenantes wid högstbemälte Kongl. Maj:ts lijf-regemente dragouner, wälborne herr Robert Muhls högstälskelige huusfru, uti sin bästa ålders mognad ombytte sin timmelige jordiske lefnad, uti en ewig himmelsk sällhet, som uti Gudz trogne anbefallande, skedde i Nynääs den 7. octobr. 1728. Och sedan uti Åbo domkyrckan til sitt hwilorum beledsgades den 22. jan. 1729. Af högförnäma sorgbundnas ödmiukaste tienare Isaac. Ervast. Franz Philip Paulssen, Åbo 1729
  • Rucous-kirja, cuin sisälläns pitä rippi- ja Herran ehtollisen, nijn myös aamu- ja ehto-rucouxet, nykyisen ajan christillisyden coettelemuxen, wastauxet lihan esteitten päälle, Dawidin catumus-psalmit, ja wijmeiseldä, lyhykäisen tutkistelemuxen uudesta syndymästä ynnä muutamitten wirten [sic] canssa. Puolittain saxasta suomexi käätyt, puolittain myös uudesta coconpannut 1733. Isaac Erwastilda. Turusa, pränt. F. P. Paulssenildä, 1734, myöhempiä painoksia kolme Turusa 1734-1845; kuusi Stockholmisa 1749, 1764, 1775, 1778, 1788, 1797; kolme Helsingissä 1846-1862; yksi Oulussa 1849
    • Rukous-kirja, sisältävä rippi- ja Herran ehtoollisen- niin myös aamu- ja ehtoo-rukoukset. Frnckell, Helsinki 1873, 1879, 1880
    • Rukous-kirja, joka sisällänsä pitää rippi- ja Herran ehtoollisen-, niin myös aamu- ja ehtoo-rukoukset, nykyisen ajan kristillisyyden koettelemuksen, vastaukset lihan esteitten päälle, Davidin katumus-psalmit, ja viimeiseltä lyhykäisen tutkistelemuksen uudesta syntymästä ynnä muutamain virtten kanssa ; puolittain saksasta suomeksi käännetty, puolittain myös uudesta kokoon-pantu v.1733 Isak Ervastilta. Panelian painotuote, Panelia 1999
  • Samwets pröfning i synnerhet för huushåll-ståndet, i anledning af thes plicht och skyldighet hwartill komma menlösa tanckar, om församlingenes öfwergifwande. Åbo, tryckt hos Iohan Christopher Merckell, åhr 1738

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ahasverus Andreae Fritsch : Doct. Ahasverin Fritschen aiwan : tarpelliset kysymyxet, christillysydestä, [sic] caikille Jumalata racastawaisille, erinomattain nijlle, jotca heidän christillisydesäns owat caswawaiset, hyödytyxen canssa tutkistelda, edespannut, cahdeskymmenesä ja cuudesa cappalesa; ynnä wähäisen osan canssa, joca myös sisälläns pitä muutamia kysymyxiä ja lasten rucouxen; wuona 1732. Suomexi käätyt sildä, jonga paras ilo ja tawara on Jesus. Präntätty Joh. Kiämpildä, 1732

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ervast. 1. Iisak E., Tietosanakirja osa 2, palsta 799, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]