Ihmisoikeudet Puolassa
 |
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: Sisältää pelkkää kritiikkiä. |
Ihmisoikeudet Puolassa ovat kansainvälisten sopimusten ja Puolan kansallisen lainsäädännön määrittelemät jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvat vapaudet ja oikeudet, jotka pohjautuvat käsitykseen ihmisarvon yleismaailmallisesta yhtäläisyydestä ja loukkaamattomuudesta.[1] Ne voidaan jakaa vapausoikeuksiin, poliittisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen tasapuoliseen kohteluun oikeudenkäynnissä.[2]
Ihmisoikeustilanne yleisesti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisoikeudet Puolassa ovat heikentyneet sen jälkeen, kun lokakuun 2015 parlamenttivaalien jälkeen muodostettiin Beata Szydłon (PiS-puolue) johtama hallitus. Hallitus on huonontanut ihmisoikeuksien toteutumista monin muutoksin.[3]
Euroopan unionin komission laskelmien mukaan Puolassa on laadittu vuosina 2015–2017 13 lakia, jotka ovat vaarantaneet oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Komissio on vuosia yrittänyt keskustelemalla saada Puolaa noudattamaan oikeusvaltioperiaatetta, mutta se ei ole onnistunut. Joulukuussa 2017 komissio ilmoitti käynnistävänsä rikkomusmenettelyn oikeusvaltioperiaatetta rikkovaa Puolaa vastaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Lissabonin sopimuksen seitsemäs artikla otetaan käyttöön. Artikla voi johtaa varoituksen antamiseen, jos kaksi kolmasosaa muista jäsenvaltioista kannattaa sitä, tai jäsenvaltion äänioikeuden viemiseen unionin päätöksenteossa, jos muut jäsenvaltiot ovat siitä yksimielisiä. Unkari on luvannut olla Puolan kannalla.[4]
Sitoutuminen oikeuksien toteuttamiseen ja valvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puola on sitoutunut Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen, jonka se laittoi voimaan vuonna 1993[5]. Puola on sitoutunut ennaltaehkäisemään ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä perheissä tehtävää väkivaltaa saattamalla vuonna 2015 voimaan Istanbulin sopimuksen[6].
Puolassa on voimassa syrjinnän kieltävä laki, joka kieltää syrjinnän ja vihasta johtuvat rikokset, jotka kohdistuvat ikään, vammaan; sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuoli-ilmaisuun (=seksismi), sosiaaliseen asemaan ja taloudelliseen asemaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan laissa on yhä vakavia puutteita.[7]
Laeissa nimettyjen ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden toteutumista valvoo parlamentin alahuoneen valitsema ja ylähuoneen nimittämä ihmisoikeuskomissaari eli oikeusasiamies[8]. Virka perustettiin vuonna 1987. Ihmisoikeuskomissaari tutkii ihmisten ihmisoikeuspuutteista tekemät valitukset tai määrää muun valvontaelimen tutkimaan ne. Komissaarina on syyskuusta 2015 lähtien toiminut Adam Bodnar.[9] Virkakausi on viisivuotinen[8].
Oikeus elämään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ihmisen tuomitseminen kuolemaan on ollut kiellettyä huhtikuusta 1997 lähtien. Valtio rankaisi ihmistä viimeksi kuolemantuomiolla vuonna 1996. Joka vuosi talvella kuolee kuitenkin kylmyyteen virallisesti noin 50–100 ihmistä, joiden oikeus vakinaiseen asuntoon ei toteudu. Viranomaiset ovat reagoineet pyytämällä ihmisiä pitämään silmällä toisiaan huomatakseen kylmästä kärsivät asunnottomat kovilla pakkasilla.[10]
Britannia rankaisee Britanniassa asuvia puolalaistaustaisia ilman kansalaisuutta olevia asunnottomia öiden viettämisestä ulkona, karkottamalla heidät takaisin Puolaan[11].
| Vuosi (talvi) | Kuoliaaksi paleltuneiden
ihmisten määrä (poliisin antama luku) |
|---|---|
| 6 vk kova pakkasjakso
helmikuussa 2012[12] |
82 |
| 1.11.2012–?.?.2013[10] | 177 |
| 1.11.2013–?.?.2014[10] | 78 |
| 1.11.2014–?.?.2015[10] | 77 |
| 1.11.2015–5.1.2016[10] | 39 |
| 1.11.2016–10.1.2017[13] | 71 |
| 1.11.2017– 1.3.2018[14] | 61 |
Epäinhimillisen kohtelun kielto ja kokoontumisvapaus vs. vakoilu ja valtiollinen häirintä mielenosoituksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2017 julkaistun Amnestyn raportin mukaan Puolan hallitus yrittää pelotella mieltään osoittavia ihmisiä. Puolan viranomaiset ovat syyllistyneet vakoiluun, valtiolliseen häirintään ja syytteiden nostamiseen ennaltaehkäistäkseen ja torjuakseen ihmisten kerääntymisen kertomaan mielipiteitään suurella joukolla. Viranomaiset ovat myös viivästyttäneet henkilötarkastuksia. Poliisi on harjoittanut poliittista häirintää etenkin niitä ihmisiä kohtaan, jotka ilmoittivat heinäkuussa 2017 vastustavansa Laki ja oikeus -puolueen harjoittamaa oikeusvaltion heikentämistä.[7]
Kesäkuussa 2017 hyväksyttiin uusi nopeasti valmisteltu "terrorismin" vastainen laki, joka antaa Puolan kansalliselle vakoiluvirastolle paljon uusia oikeuksia, mutta ei sisällä itsenäistä tahoa, joka valvoisi viraston väärinkäytöksiä tai muuta toimintaa. Virasto vakoilee rasistisesti etenkin niitä, jolla ei ole Puolan kansallisuutta.[7]
Kansanvalta, oikeus hyvään hallintoon sekä oikeusvaltio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2017 lain, jonka mukaan parlamentti saa valita jäsenet neuvostoon, joka nimittää tuomarit tuomioistuimiin. Koska Laki ja oikeus -puolueella on parlamentissa enemmistö, se käytännössä myönsi nimitysoikeuden itselleen. Aiemmin valta on ollut istuvilla tuomareilla.[3]
Korkeimman oikeuden poliittinen ohjaaminen heikentää merkittävästi kansanvaltaa, koska korkein oikeus esimerkiksi vahvistaa vaalitulokset.[3]
Hallitus on alistanut tuomioistuimet poliittiseen valvontaan, mikä on korruptiota ja rikkoo vallan kolmijaon eli tuomiovallan, lainsäädäntövallan ja lain toimeenpanovallan riippumattomuuden toisistaan. Tuomareiden eläkeiän varhaistaminen ja muut oikeusjärjestelmään tehdyt muutokset ovat johtaneet siihen, että noin 40 prosenttia korkeimman oikeuden tuomareista joutuu jäämään eläkkeelle. Parlamentin suurin puolue Laki ja oikeus voi valita heidän seuraajikseen haluamiaan tuomareita. Tämän lisäksi oikeustieteellinen koulutus ei ole enää riippumatonta.[4]
Lehdistönvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toimittajat ilman rajoja -järjestö julkaisee vuosittain indeksin, joka kuvaa lehdistön vapauden tilaa eri maissa. Vuonna 2016 Puolan sijoitus romahti 29 sijaa viimeisten vaalien jälkeen sijalta 18. sijalle 47.[15] Vuonna 2017 Puola putosi lehdistönvapauden suhteen sijalle 54 (26,47 pistettä)[16].
Puolan parlamentti hyväksyi 30. joulukuuta 2015 äänin 232–152 (34 äänesti tyhjää) lain, joka antoi hallitukselle oikeuden suoraan nimittää johtajat julkisesti rahoitetuille radio- ja televisiokanaville. Nimityksestä vastaa valtiovarainministeriö. Opposition mukaan valtaa pitävät vanhoilliset kaappaavat lainsäädännön keinoin itselleen valtaa Puolan julkisissa tiedotusvälineissä.[17]
Toimittajien yhteiskunta -järjestön mukaan vuoden 2016 loppuun mennessä 216 julkisten viestintävälineiden toimittajaa tai muuta henkilökuntaa oli erotettu, pakotettu eroamaan tai siirretty vähemmän vaikutusvaltaisiin toimiin[7].
Ruumiillinen itsemääräämisoikeus ja lisääntymisoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Raskaaksi tulleilla henkilöillä ei ole Puolassa oikeutta päättää itse ruumiistaan. Lain mukaan sikiö pitää synnyttää, paitsi jos raskaus johtuu raiskauksesta, vaarantaa raskaana olevan terveyden tai sikiöllä on vaikea kehitysvamma, jolloin saa luvan keskeyttää raskauden. Moni puolalainen lääkäri kieltäytyy abortin teosta laillisissakin tapauksissa perustellen sitä moraalillaan tai sillä, että pelkää toimenpiteen vastustajia. Itsemääräämisoikeuden kieltäminen johtaa rahalliseen eriarvoisuuteen, kun varakkailla on mahdollisuus matkustaa ulkomaille raskaudenkeskeytykseen. Esimerkiksi Saksassa se maksaa 400 euroa. Köyhemmät tai muuten huono-osaiset joutuvat vaarantamaan henkensä yrittämällä tehdä abortin kotona itse esimerkiksi metallisella vaateripustimella ja vaarantamaan jopa oman henkensä kotitekoisesti toteutetuilla raskaudenkeskeytyksillä. Monelle matka on ainut vaihtoehto.[18]
Vuonna 2017 hallitus suunnitteli kieltävänsä raskauden keskeyttämiset kokonaan ja vangitsevansa abortin suorittaneet lääkärit ja abortin saaneet. Kansalliskonservatiivinen puolue ilmoitti tavoitteekseen kieltää jälkiehkäisypillerin luovuttamisen muuten kuin reseptiä vastaan.[18]
Syrjinnän kielto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rasismia, muukalaisvihaa ja vastaavaa syrjintää ennaltaehkäisevä neuvosto lakkautettiin huhtikuussa 2017 [7].
pakolais- ja vastaanottokeskuksissa asuvat lapset käyvät koulua tavallisissa kouluissa. Helmikuussa 2018 hallitus kertoi suunnitelmastaan, jonka mukaan paikallishallinnot saisivat itse päättää, järjestävätkö ne pakolaislasten opetuksen yhä julkisissa kouluissa vai pakottavatko ne lapset opiskelemaan pakolaiskeskuksissa. Sisäministeriö perusteli suunnitelmaa puolalaisen "kantaväestön" kielteisellä suhtautumisella turvapaikkaa hakeviin ihmisiin ja sillä, että kaikkien lasten opiskelumotivaatio paranisi. Ministeriön mukaan kaikki pakolaislapset eivät myöskään opi tarpeeksi, vaan tarvitsevat tukiopetusta, jota järjestettäisiin pakolaiskeskuksissa. Ihmisoikeusjärjestö Helsinki Foundation for Human Rights on arvostellut koululaisryhmien erottamissuunnitelmaa siitä, että se tekee osallisuudesta yhteiskunnassa vaikeaa.[19]
Asunto-oikeuden toteutuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työ- ja sosiaaliministeriön mukaan vuonna 2012 Puolassa oli 130 000 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Katolisen hyväntekeväisyysjärjestö Puolan Caritasin mukaan vailla vakinaista asuntoa oli 30 000 ihmistä.[20]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ihmisoikeudet Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ Ihmisoikeuksien jaottelu Miina ja Ville, Opettajan aineisto. 2021. Opetushallitus. Viitattu 6.3.2021.
- ↑ a b c Puola on matkalla kohti diktatuuria Aamulehti. 21.7.2017. Arkistoitu 26.3.2018. Viitattu 25.3.2018.
- ↑ a b https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eun-oli-pakko-ryhtya-toimiin-puolaa-vastaan/PLg8WHK8 www.kauppalehti.fi. 22.12.2017. Viitattu 25.3.2018.
- ↑ Poland Tammikuu 2018. Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin. Viitattu 26.3.2018.
- ↑ Full list Treaty Office. 26.3.2018. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Amnesty International (AI) slams Poland for undermining freedom of assembly Dw.com. 19.10.2017. Deutsche Welle (www.dw.com). Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b About Commissioner for Human Rights Rzecznik Praw Obywatelskich. 21.12.2012. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
- ↑ List of Commissioners Rzecznik Praw Obywatelskich. Arkistoitu 26.3.2018. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Subzero weather kills 21 in Poland Dw.com. 5.1.2016. Deutsche Welle (www.dw.com). Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Homeless organisations are helping to deport migrants The Independent. 9.3.2017. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Leilani Farha: Every time extreme cold claims a life, we have failed the homeless The Guardian. 3.3.2015. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Deep freeze claims six more victims in Poland HeraldLive. 10.1.2017. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Death toll climbs as Poland shivers in big chill Polskie Radio dla Zagranicy. 1.3.2018. Arkistoitu 27.3.2018. Viitattu 26.3.2018.
- ↑ Marcus Ziemann: Lehdistönvapaus uhattuna? Yle Uutiset. 17.12.2016. Viitattu 25.3.2018.
- ↑ 2017 World Press Freedom Index RSF. Reporters Without Borders. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)
- ↑ Saara Hirvonen: Puolan parlamentti on hyväksynyt tiedotusvälineitä rajoittavan lain Yle Uutiset. 30.12.2015, päivitetty 31.12.2015. Viitattu 25.3.2018.
- ↑ a b Äärimmäisen tiukka aborttilaki ajaa epätoivoisia naisia Puolasta Saksaan mtv.fi. 10.3.2017. Arkistoitu 26.3.2018. Viitattu 25.3.2018.
- ↑ Raisa Pöllänen: Puola haluaa pakolaislapset pois kouluista Yle Uutiset. 27.2.2018. Viitattu 25.3.2018.
- ↑ Are half a million people homeless in Poland? Cafebabel. 1.3.2012. Arkistoitu 27.3.2018. Viitattu 26.3.2018. (englanniksi)