Ihmisoikeudet Indonesiassa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ihmisoikeudet Indonesiassa. YK:n mukaan ihmisoikeuksiin sisältyy muun muassa sananvapaus, liikkumisoikeus, uskonnonvapaus ja poliittinen vapaus. Indonesiassa oli 188 miljoonaa asukasta vuonna 1993[1] ja 234 miljoonaa asukasta vuonna 2008. Aikuisista 90 % on lukutaitoisia. Sananvapaudessa ja uskonnonvapaudessa oli rajoituksia vuonna 2009. Ihmisoikeusloukkauksia tapahtuu muun muassa Timorilla ja Papualla.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indonesia itsenäistyi Hollannista vuonna 1949. Valtion perustaja oli presidentti Sukarno. Portugali luovutti Timorin Indonesialle vuonna 1975. Itä-Timorilla oli ainakin 20-vuotinen konflikti 1975-1995. Indonesiassa on öljyä ja maakaasua, joista saatuja tuloja on käytetty plantaasien laajentamiseen 60-luvulta alkaen. Vallassa oli presidentti Suharto (s. 8.6.1921) vuosina 1965-1998. Ainakin vuonna 1994 Amnesty valitsi Indonesian ihmisoikeuksien puolustamisen kohdealueeksi. Presidentti Suharton mukaan vuonna 1994 ihmisoikeuksista voidaan tinkiä talouskasvun vuoksi. Hänen hallintovuosinaan tapettiin yhteensä satojatuhansia ihmisiä USA:n rahoittamalla tuella/aseistuksella ja tehtiin pidätyksiä epäreiluissa oikeudenkäynneissä. Ammattiliitot kiellettiin.[1]

Tasa-arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 1994 Sumatralla teollisuuskeskuksessa Medan oli suuri lakko, jossa työläiset vaativat vähimmäispalkan korotusta 3100 Rp:stä 7100 Rp:n. Protesti kohdistui kiinalaisiin siirtolaisiin, jotka olivat 3 % väestöstä, mutta kontrolloivat suurta osaa taloutta. Minimipalkkaa ei nostettu.[1]

Terveydenhoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synnytyskuolleisuus on 19 000 vuosittain, mikä on suurin Kaakkois-Aasiassa.[2]

Kuolemanrangaistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

116 oli tuomittu kuolemaan vuonna 2008. Vuonna 2008 teloitettiin 10 ihmistä ja ainakin 10 uutta kuolemantuomiota langetettiin.[2]

Sananvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amnestyn mukaan Indonesian hallitus rajoitti sananvapautta vuonna 2008. Mielipidevankeja oli 117. Elokuussa 2008 poliisi tulitti ihmisiä alkuperäiskansojen juhlapäivän kokouksessa kielletyn “Morning Star” –lipun vuoksi. Ainakin yksi mielenosoittaja kuoli.[2]

Vankien kohtelu ja kidutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amnestyn International mukaan (2009) pidätettyjen väkivaltainen kohtelu on Indonesian poliisin tapa vuonna 2008. Pidätettyjen kohteluun saattoi sisältyä kidutusta. Pidätetyiltä on kiristetty rahaa ja seksiä. Indonesia on allekirjoittanut YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen, mutta sitä ei ole ratifioitu eli asiasta ei ollut lakia vuonna 2008.[3]

Uskonnonvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 uskonnon ja ihmisoikeuksien puolustaminen toi vaikeuksia kristityille, buddhalaisille ja vähemmistö uskontojen kannattajille.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Harenberg Länderlexikon ’95/96, Dortmund 1995
  2. a b c d e Amnesty International Report 2009 The State of the World's Human Rights, Amnesty International, s. 171-172
  3. Amnesty: Kidutus yleistä Indonesiassa, yle 24.6.2009