Ihanaa on elää

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ihanaa on elää
Carefree
Carefree 1938.jpg
Ohjaaja Mark Sandrich
Käsikirjoittaja Allan Scott
Ernest Pagano
Alkuperäinen idea
Marian Ainslee
Guy Endore
Tarina ja sovitus
Dudley Nichols
Hagar Wilde
Tuottaja Pandro S. Berman
Säveltäjä Victor Baravalle[1]
Irving Berlin (kappaleet)[1]
Koreografi Hermes Pan
Pääosat Fred Astaire
Ginger Rogers
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö RKO Radio Pictures
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 2. syyskuuta 1938
Suomen lippu 22. joulukuuta 1938
Kesto 83 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 1 253 000 USD[2]
Tuotto 1 731 000 USD
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Ihanaa on elää (televisioesityksessä käytetty nimeä Ihana on elää;[3] engl. Carefree) on vuonna 1938 ensi-iltansa saanut Mark Sandrichin ohjaama ja Pandro S. Bermanin tuottama yhdysvaltalainen musikaalikomediaelokuva, jonka pääosissa ovat Fred Astaire ja Ginger Rogers. Ihanaa on elää on Astairen ja Rogersin kahdeksas yhteinen elokuvamusikaali.[4] Ihanaa on elää oli ehdokkaana kolmeen Oscar-palkintoon vuonna 1939.[1][5]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Psykiatri Tony Flagg (Fred Astaire) tekee ystävälleen Stephen Ardenille (Ralph Bellamy) palveluksen, ja ottaa hänen Amanda-morsiamen (Ginger Rogers) potilaakseen. Amanda on radiossa työskentelevä laulaja, joka ei pysty tekemään päätöstä Stephenin monille kosinnoille. Kun Tony tutkii ongelmaa Amandan alitajunnan kautta, Amanda rakastuu häneen. Tony pitää ohimenevänä Amandan rakkautta, joka on pelkästään merkki transferenssistä. Tony kanavoi Amandan rakkauden oikeaan suuntaan hypnotisoimalla hänet uskomaan, että hän rakastaa Stepheniä. Asiat kuitenkin monimutkaistuvat, kun Tony tajuaa olevansa rakastunut Amandaan.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Fred Astaire  … psykiatri Tony Flagg  
 Ginger Rogers  … Amanda Cooper  
 Ralph Bellamy  … Stephen Arden  
 Luella Gear  … Cora-täti  
 Jack Carson  … Thomas Connors  
 Clarence Kolb  … tuomari Joe Travers  
 Franklin Pangborn  … Roland Hunter  
 Walter Kingsford  … tohtori Powers  
 Kay Sutton  … neiti Adams  
 Hattie McDaniel  … sisäkkö Hattie  

Musikaalinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Irving Berlin sanoitti ja sävelsi kaikki elokuvan kappaleet.[6][1] Fred Astaire ja Hermes Pan laativat elokuvan koreografiat.

Musikaalinumerot
Kappale Tanssija(t) Laulaja Säveltäjä ja sanoittaja
"Since They Turned ’Loch Lomond’ into Swing" Fred Astaire Irving Berlin
"I Used To Be Color Blind" Ginger Rogers ja Fred Astaire Fred Astaire
"The Yam" Ginger Rogers
"Change Partners" Fred Astaire

RKO oli palkannut Ray Hendricksin laulamaan kappaleen "The Night Is Filled With Music", mutta Hendricks vetäytyi projektista.[5][6] Kappale kuitenkin otettiin mukaan taustamusiikiksi.[5][6]

Musikaalinumero "Let’s Make the Most of Our Dream" kuvattiin, mutta se poistettiin elokuvasta leikkausvaiheessa.

"Change Partners" oli ehdokkaana parhaan laulun Oscar-palkintoon vuonna 1939.[5][6]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvaa tuotettiin ja kuvattiin 14.–15. huhtikuuta 1938 ja toukokuun 9. päivästä heinäkuun 21. päivään 1938.[5][6] Ihanaa on elää kuvattiin Kalifornian Pasadenassa ja Burbankissa sijaitsevilla studioilla.[5][6] Tuotantoyhtiönä toiminut RKO Radio Pictures[3][6] lainasi Ralph Bellamya Columbia Picturesilta elokuvaan.[5][6] Alun perin elokuva piti kuvata Technicolorilla, mutta lisäbudjetti olisi noussut liian korkeaksi.

Julkaisu ja vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihanaa on elää sai Yhdysvaltain ensi-iltansa 2. syyskuuta vuonna 1938.[6][7] Suomessa elokuva sai teatteriensi-iltansa 22. joulukuuta 1938.[3] Tuotantoyhtiönä toiminut RKO Radio Pictures oli myös elokuvan levittäjä Yhdysvalloissa ja ulkomailla.[7][1]

Ilmestyessään Ihanaa on elää sai kriitikoilta sekalaiset arvostelut.[5] Kuitenkin Motion Picture Heraldin elokuvakriitikon William R. Weaverin mielestä Ihanaa on elää on Rogersin ja Astairen parhain elokuva.[5] Rotten Tomatoes -sivuston mukaan kriitikoiden arvosteluista 60 prosenttia on myönteisiä perustuen viiteen arvosteluun.[8]

Ihanaa on elää tuotti Yhdysvalloissa ja Kanadassa 1 113 000 dollarin lipputulot.[9] Ulkomailla elokuva tuotti lisäksi 618 000 dollaria.[10] Ihanaa on elää tuotti yhteensä 1 731 000 dollarin lipputulot, ja RKO:n asiakirjojen mukaan RKO jäi häviölle 68 000 dollarin verran.[6][5][11] Ihanaa on elää on Rogersin ja Astairen ensimmäinen elokuva, joka ei saanut voittoja.

Palkintoehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkintoehdokkuudet
Vuosi Palkinto Kategoria Ehdokas Tulos
1939 Oscar-palkinto Paras laulu Irving Berlin Ehdokkuus
Paras musiikki Victor Baravalle Ehdokkuus
Paras lavastus Van Nest Polglase Ehdokkuus
2006 Satellite-palkinto Paras klassikkoelokuvan DVD-julkaisu Ehdokkuus

VHS- ja DVD-julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RKO Radio Pictures julkaisi elokuvan ensimmäistä kertaa VHS:lle Yhdysvalloissa 20. huhtikuuta vuonna 1994.[5] Warner Bros. julkaisi elokuvasta ensimmäisen DVD-julkaisun 24. lokakuuta vuonna 2006.[8][1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Carefree (1938) Allmovie.com. Viitattu 4.5.2014. (englanniksi)
  2. Richard Jewel, "RKO Film Grosses: 1931-1951", Historical Journal of Film Radio and Television, Volume 14; Numero 1, 1994, s. 41
  3. a b c Carefree (1938) Elonet.fi. Viitattu 4.5.2014. (suomeksi)
  4. CAREFREE (1938) Reelclassics.com. Viitattu 4.5.2014. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j k CAREFREE (1938) TCM.com. Viitattu 4.5.2014. (englanniksi)
  6. a b c d e f g h i j Carefree AFI.com. Viitattu 4.5.2014. (englanniksi)
  7. a b Carefree Boxofficemojo.com. Viitattu 4.5.2014. (englanniksi)
  8. a b Carefree (1938) Rottentomatoes.com. Viitattu 4.5.2014. (englanniksi)
  9. Richard Jewel, "RKO Film Grosses: 1931-1951", Historical Journal of Film Radio and Television, Volume 14; Numero 1, 1994, s. 41
  10. Richard Jewel, "RKO Film Grosses: 1931-1951", Historical Journal of Film Radio and Television, Volume 14; Numero 1, 1994, s. 41
  11. Richard Jewel, "RKO Film Grosses: 1931-1951", Historical Journal of Film Radio and Television, Volume 14; Numero 1, 1994, s. 41

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]